Sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi on verkkopalvelujen perustavaa laatua oleva oikeudellinen kehys EU:ssa. Sen tavoitteena on poistaa esteet rajat ylittäviltä verkkopalveluilta.
Sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi
Direktiivissä vahvistetaan muun muassa seuraavia seikkoja koskevat yhdenmukaistetut säännöt:
- verkkopalvelujen tarjoajia koskevat avoimuus- ja tiedonantovaatimukset;
- kaupallinen viestintä;
- sähköiset sopimukset ja välittäjinä toimivien palveluntarjoajien vastuun rajoitukset.
Sillä myös tehostetaan jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä ja itsesääntelyn roolia.
Sähköistä kaupankäyntiä koskevat perussäännöt
Direktiivissä vahvistetaan perusvaatimukset, jotka koskevat kuluttajille annettavia pakollisia tietoja, verkossa tehtävissä sopimuksissa noudatettavia vaiheita ja kaupallista viestintää koskevia sääntöjä. Tämä kattaa verkkomainokset, ei-toivotun kaupallisen viestinnän ja paljon muuta.
Sisämarkkinalauseke
Sisämarkkinalauseke on sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin keskeinen periaate. Sillä varmistetaan, että verkkopalvelujen tarjoajiin sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, johon ne ovat sijoittautuneet, eikä sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa palvelu on saatavilla.
Välittäjien vastuu
Direktiivissä vapautetaan välittäjät vastuusta hallinnoimansa sisällön osalta, jos ne täyttävät tietyt edellytykset. Laitonta verkkoa ylläpitävien palveluntarjoajien on poistettava se tai estettävä pääsy siihen mahdollisimman nopeasti, kun ne ovat tietoisia sen laittomasta luonteesta. Vastuusta vapauttaminen koskee ainoastaan palveluja, joilla on neutraali, pelkästään tekninen ja passiivinen rooli isännöidyn sisällön suhteen.
Jäsenvaltiot eivät voi asettaa välittäjille yleistä sisällönvalvontavelvoitetta.
Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat palvelut
EU keskittyy määrittelemään asianmukaisen sähköisen kaupankäynnin kehyksen ja ehkäisemään sellaisten kuluttajien ja yritysten epäoikeudenmukaista syrjintää, jotka käyttävät sisältöä tai ostavat tavaroita ja palveluja verkossa EU:ssa.
Esimerkkejä direktiivin soveltamisalaan kuuluvista palveluista ovat seuraavat:
- online-tietopalvelut
- tuotteiden ja palvelujen verkkomyynti
- verkkomainonta
- asiantuntijapalvelut
- viihdepalvelut ja perusvälityspalvelut, mukaan lukien vastaanottajalle maksutta tarjottavat palvelut, kuten mainonnalla rahoitettavat palvelut
Digipalvelusäädös
Komissionehdottama digipalvelusäädös perustuu sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin, ja sillä vastataan uusiin haasteisiin verkossa.
Vaikka sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi on edelleen digitaalisen sääntelyn kulmakivi, paljon on muuttunut sen jälkeen, kun se hyväksyttiin 20 vuotta sitten. Digipalvelusäädöksessä käsitellään näitä muutoksia ja niihin liittyviä haasteita erityisesti verkossa toimivien välittäjien osalta.
Julkiset kuulemiset
Komissio tekee yhteistyötä kuluttajien, viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) ja muiden sidosryhmien kanssa digitaalisen maailman muokkaamiseksi.
Komissio käynnisti sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin uudelleentarkastelun yhteydessä kaksi julkista kuulemista 5:
- Julkinen kuuleminen: Alustoja, verkossa toimivia välittäjiä, dataa ja pilvipalveluja sekä yhteistyötaloutta koskeva sääntely-ympäristö
- Julkinen kuuleminen: Geoblokkaus ja muut maantieteelliset rajoitukset, kun tehdään ostoksia ja hankitaan tietoja EU:ssa
Komissio arvioi, ovatko sähköistä kaupankäyntiä koskevat EU:n säännöt edelleen ajan tasalla ja ovatko ne auttaneet EU:n kansalaisia ja yrityksiä ostamaan tavaroita ja palveluja verkossa.
Asiantuntijaryhmä
Asiantuntijaryhmän tavoitteet ovat seuraavat:
- tehostaa ja helpottaa jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden ja komission välistä hallinnollista yhteistyötä
- keskustella direktiivin soveltamiseen liittyvistä ongelmista
- keskustella sähköisen kaupankäynnin alalla esiin nousevista kysymyksistä.
Jäseniä voi seurata komission asiantuntijaryhmien rekisteristä.
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin