Terveystietojen ja digitaalisten terveysteknologioiden käytöllä on hyvät mahdollisuudet parantaa kansalaisten mahdollisuuksia saada terveyspalveluja, parantaa terveydenhuollon laatua ja tehokkuutta, kehittää yksilöllisiä lähestymistapoja sekä tukea tutkimusta ja innovointia. Digitaalista vuosikymmentä koskeva vuoden 2030 toimintaohjelma edistää EU:n kansalaisten yleistä pääsyä sähköisiin terveystietoihin ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä digitaalisen terveydenhuollon avulla.
Tutkimuksessa on tarkasteltu EU:n jäsenvaltioiden (sekä Norjan ja Islannin) edistymistä kansalaisten pääsyssä sähköisiin terveystietoihinsa. Tulokset kuvaavat tilannetta 31. joulukuuta 2023. Tässä seurannassa on käytetty yhdistelmäindikaattoria, joka sisältää neljä kerrosta, joissa analysoidaan kattavasti sähköisen terveydenhuollon tietueiden saatavuuden useita näkökohtia: sähköisten pääsypalvelujen käyttöönotto kansalaisille, esteettömien terveystietojen luokat, käytetty Access-teknologia (sähköinen tunnistaminen, pääsy portaaleista tai sovelluksista), kattavuus (väestön ja terveydenhuollon tarjoajien toimesta) ja yhtäläiset mahdollisuudet päästä tietoihin.
Miten EU pystyy mahdollistamaan kansalaisten pääsyn sähköisen terveydenhuollon tietoihin?
Eurooppa on parantanut kypsyyttään sähköisen terveydenhuollon indikaattorissa. EU27:n keskimääräinen yhdistelmäpistemäärä nousi 79 prosenttiin viime vuoden 72 prosentista. Tulokset osoittavat, että maat ovat edistyneet hyvin helpottaessaan kansalaisten pääsyä sähköisiin terveystietoihin. 22 jäsenvaltiota (81 prosenttia) paransi pisteet viime vuonna. Eri tietotyyppien saatavuus on parantunut erityisesti sähköisten tulosten ja raporttien luokassa, useampia terveydenhuollon tarjoajien luokkia on liitetty verkkoon ja toimittaa tietoja, ja useammat verkkokäyttöpalvelut noudattavat verkkosisällön saavutettavuusohjeita.
Edistystä on useita aloja. Vuoden 2023 lopussa kaikki jäsenvaltiot (100 prosenttia) tarjosivat kansalaisille jonkinlaista kansallista tai alueellista verkkopalvelua terveystietoihinsa pääsemiseksi. Väestökattavuudessa on kuitenkin edelleen puutteita, mikä tarkoittaa, että kaikki ihmiset eivät voi käyttää tällaisia palveluja. Jotta saavutettaisiin 100 prosentin tavoite vuonna 2030, saatavuuden on oltava yleinen. Pääsypalveluihin on liitettävä useampia, erityisesti yksityisiä, terveydenhuollon tarjoajia, koska tällä hetkellä tietoja toimittavat pääasiassa julkisen sektorin terveydenhuollon tarjoajat. Terveystietojen monipuolisesta valikoimasta tiettyjen tietotyyppien saatavuus on rajallinen, erityisesti lääketieteellisten kuvien (26 %) ja lääkinnällisten laitteiden/implanttien (52 %). Asiaankuuluvien säädösten, kuten eIDAS-asetuksen ja verkkosisällön saavutettavuusdirektiivin, täysimääräinen täytäntöönpano on varmistettava.
Missä maissa sähköisen terveydenhuollon tietoihin on pääsy mahdollisimman kattavasti?
EU-27:n viisi kehittyneintä maata ovat Belgia (100 %), Tanska (98 %), Viro (98 %), Liettua (95 %) ja Puola (90 %). Suurin parannus viime vuoteen verrattuna oli Ranskassa (+ 25 prosenttiyksikköä), Portugalissa (+ 23 prosenttiyksikköä), Slovakiassa (+ 20 prosenttiyksikköä) ja Saksassa (+ 17 prosenttiyksikköä).
Kuva neljässä kehyskerroksessa
Vuonna 2024 kaikki jäsenvaltiot tarjoavat jonkinlaisia kansallisia tai alueellisia verkkopalveluja, joiden kautta kansalaiset voivat tutustua terveystietoihinsa. 23 jäsenvaltiota (89 prosenttia) ilmoitti antavansa pääsyn sähköisiin terveystietoihin keskitetyn asiointipalvelun kautta. Loput neljä jäsenvaltiota (Irlanti, Italia, Espanja ja Ruotsi) ilmoittavat, että niillä on alueellisia palveluja.
EU-27:n keskimääräinen pistemäärä oli 74 prosenttia saatavilla olevien terveystietojen luokkien temaattisesta tasosta, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Tämä on vähiten pisteyttävä temaattinen taso sähköisen terveydenhuollon menetelmissä käsitteellisten neljän tason joukossa, mikä on kuitenkin parantanut eniten.
Kehittyneimpiä terveystietoluokkia ovat tiedot tunnistamisesta (kypsyysaste 94 %), henkilökohtaisista tiedoista (90 %), sähköisestä lääkemääräyksestä (85 %), sähköisestä annostelusta (81 %), nykyisistä ja merkityksellisistä aiemmista lääkkeistä (79 %) sekä laboratoriokokeiden tuloksista (78 %). Vähiten kehittyneitä tietoryhmiä ovat tiedot lääketieteellisistä kuvista (26 %), lääkinnällisistä laitteista ja implanteista (52 %), sairaalan päästöilmoituksista (69 %) ja menettelyistä/toimista (70 %). Kuusi muuta maata on kuitenkin julkaissut lääketieteellisiä kuvantamisraportteja viime vuoden jälkeen. 17 jäsenvaltiota (63 prosenttia) teki parannuksia joko toimittamalla enemmän terveystietoja tai toimittamalla saatavilla olevat tiedot oikea-aikaisesti.
Vuonna 2024 EU-27:n keskimääräinen käyttöoikeusteknologiaa ja kattavuutta koskeva aihekohtainen taso oli 80 prosenttia, mikä merkitsee seitsemän prosenttiyksikön parannusta edellisvuoteen verrattuna.
Seitsemäntoista jäsenvaltiota (63 prosenttia) antaa kansalaisille mahdollisuuden käyttää eIDAS-asetuksen mukaisesti ennalta ilmoitettua suojattua sähköistä henkilötunnusta todentaakseen itsensä verkkokäyttöpalvelua käyttäessään. Tämä on parannus verrattuna viime vuoteen, jolloin vain puolessa EU-maista oli (ennakko) ilmoitettu eIDAS-asetuksen mukaisesti.
Kaikki jäsenvaltiot Irlantia lukuun ottamatta tarjoavat pääsyn sähköisiin terveystietoihin verkkoportaalin kautta. Vain yhdellä Irlannin terveysalueella on pääsy terveystietoihin ja se tapahtuu natiivin mobiilisovelluksen avulla. 14 jäsenvaltiota (48 %) ilmoitti tarjoavansa kansalaisille sekä verkkoportaali(t) että natiivi(t) mobiilisovellukset, joilla he voivat käyttää sähköisiä terveystietojaan. Väestön kattavuuden osalta 20 jäsenvaltiota (74 prosenttia) ilmoittaa, että 80–100 prosenttia kansallisesta väestöstä voi teknisesti hyödyntää sähköisten terveystietojensa käyttöä verkossa. Yhteensä 16 jäsenvaltiota paransi pistemääräänsä liityntäteknologian ja kattavuuden alalla.
Julkisen terveydenhuollon tarjoajat (72 %) ovat paremmin yhteydessä toisiinsa kuin yksityiset terveydenhuollon tarjoajat (55 %). Samaan aikaan tämän temaattisen tason vähiten pisteyttävä alaindikaattori on niiden terveydenhuollon tarjoajien kattavuus, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja jotka toimittavat asiaankuuluvia terveystietoja. Vain seitsemän jäsenvaltiota (26 prosenttia) ilmoittaa, että vähintään 60 prosenttia terveydenhuollon tarjoajista kaikissa soveltuvissa palveluluokissa (esim. perusterveydenhuolto, toisen asteen hoitolaitokset, geriatriset hoitokodit jne.) toimittaa (ainakin joitakin) asiaankuuluvia tietoja pääsypalveluun. Tästä huolimatta 11 jäsenvaltiota (41 prosenttia) laajensi verkkoon liitettyjen terveydenhuollon tarjoajien luokkien määrää viime vuodesta.
Vuonna 2024 EU-27:n keskimääräinen käyttömahdollisuuksia koskeva aihekohtainen taso kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna ja oli 77 prosenttia.
Seitsemän jäsenvaltiota (Itävalta, Belgia, Tanska, Viro, Saksa, Liettua ja Puola) saavat täydet pisteet: kaikki neljä vaatimusta pannaan täysimääräisesti täytäntöön laillisten holhoojien, valtuutettujen henkilöiden, heikommassa asemassa olevien ryhmien auttamiseksi ja WCAG v2.1 -direktiivin ja verkkosisällön saavutettavuutta koskevan direktiivin mukaisesti.
Taustatiedot
Tiedot kerättiin huhti-toukokuun 2024 välisenä aikana toteutetulla kyselyllä, jossa esitetään tiedot 31. joulukuuta 2023. Vastaajat olivat kansallisia toimivaltaisia viranomaisia.
Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission yhdessä hyväksymän eurooppalaisia digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen ja vuoteen 2030 ulottuvan digitaalista vuosikymmentä koskevan toimintaohjelman hyväksymisen jälkeen kehitettiin tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kattava seurantakehys, joka tarjoaa välineet, joiden avulla voidaan seurata edistymistä digitaalisten tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoida siitä vuosittain kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vuoteen 2030 mennessä neljällä alalla: digitaaliset taidot, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten ja julkisten palvelujen digitalisointi. Sähköisten terveyspalvelujen tavoite, joka koskee pääsyä sähköisiin terveystietoihin, täydentää kahta muuta tavoitetta: tavoite tarjota keskeisten julkisten palvelujen saavutettavuus 100-prosenttisesti verkossa ja turvallisen sähköisen tunnistamisen (eID) saatavuus 100 prosentille unionin kansalaisista.