Digipalvelusäädöksen mukaan erittäin suurten verkkoalustojen ja hakukoneiden on arvioitava ja lievennettävä kansalaiskeskusteluun kohdistuvia järjestelmäriskejä, kuten ulkomaisia disinformaatiotoimia, elokuun 2023 lopusta alkaen Euroopan komission nimeämien palvelujen ensimmäisen erän osalta. Niiden on asetettava julkisesti saataville raportti, jossa esitetään tällaisen riskinarvioinnin tulokset, viimeistään 15 kuukauden kuluttua digipalvelusäädöksen soveltamispäivästä, mutta niitä kannustetaan tekemään se aikaisemmin.
Tämän raportin laatineet riippumattomat asiantuntijat analysoivat Kremli-mielisen disinformaation aiheuttamia järjestelmäriskejä kuudella verkkoalustalla: Facebook, Instagram, Twitter, YouTube, TikTok ja Telegram vuonna 2022. Telegramia lukuun ottamatta kaikki nämä on sittemmin nimetty erittäin suuriksi verkkoalustoiksi, joiden on noudatettava digipalvelusäädöstä.
Laatijat ehdottavat menetelmiä kansalaisyhteiskunnalle ja laajemmalle asiantuntijayhteisölle, jotta ne voisivat osallistua verkkoalustojen aiheuttamien erityyppisten riskien arviointiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös kannustaa kehittämään sidosryhmäyhteisö, joka voi auttaa parantamaan digitaalisten palvelujen julkista valvontaa.
Tutkimuksen mukaan näyttö viittaa siihen, että tutkittujen teknologiayritysten pyrkimykset rajoittaa Kremlin pahantahtoista toimintaa alustoillaan olivat riittämättömiä tarkastelujaksolla, vaikka tietojen rajallinen saatavuus aiheuttikin joitakin varaumia tälle arvioinnille. Useimmat alustat ottivat käyttöön rajoituksia Venäjän valtion määräysvallassa oleville tiedotusvälineille, mutta yksikään yritys ei ottanut käyttöön toimintaperiaatteita kaikkia Venäjän federaation hallinnoimia tilejä vastaan. Lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan kielillä tehdyt kokeelliset tutkimukset viittaavat siihen, että alustat hillinsivät vain pientä osaa sotaan liittyvästä väkivaltaisesta sisällöstä, vaikka siitä ilmoitettiin niille omien ilmoitus- ja toimintakanaviensa kautta. Metan ja Twitterin kaltaisten yritysten pyrkimykset rajoittaa Kremlin tukeman disinformaation algoritmista vahvistumista olivat vain osittain vaikuttavia, koska ne rajoittuivat manuaalisesti kurattuihin tilisarjoihin; ne eivät merkittävästi rajoittaneet tekoälyyn perustuvaa voimistamista järjestelmätasolla.
Tämä kertomus on yksi monista lähteistä, jotka komission yksiköt voivat ottaa huomioon analysoidessaan erittäin suurten verkkofoorumien toimittamia riskinarviointeja digipalvelusäädöksen mukaisesti. Kertomuksen kehyksellä voidaan myös edistää käynnissä olevaa keskustelua asianmukaisista riskinarvioinneista, joita Euroopan komissio, digitaalisten palvelujen koordinaattorien jäsenvaltioiden verkosto, verkkoalustat sekä kansalaisyhteiskunnan ja akateemisten toimijoiden tutkimusyhteisö voivat ajan mittaan kehittää. Tätä varten viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto hankkii ja julkaisee muita tutkimuksia.
Koko raportti: Riskinhallintakehyksen soveltaminen Venäjän disinformaatiokampanjoihin