Skip to main content
Shaping Europe’s digital future

Energiajärjestelmän digitaalista ja vihreää muutosta tukeva EU:n politiikka

EU:n politiikka, jolla edistetään dataa, pilveä ja reunaa sekä kyberturvallisuutta koskevia strategioita, on keskeisessä asemassa energiajärjestelmän digitalisoinnin kannalta.

    Energiajärjestelmän vihreä ja digitaalinen muutos.

© image by Leo Wolfert - Getty Images/iStock

Standardointi

Tarvitaan standardeja, jotta voidaan kattaa verkonhallintaa, tasapainottamista ja miljoonien uusien uusiutuvien energialähteiden kanssa yhdistämistä koskevat viestintävaatimukset sekä uusien hajautettujen energiamarkkinoiden monimutkainen vuorovaikutus, johon liittyy myös kysyntäjoustopalveluja.

Euroopan komissio on jo useiden vuosien ajan pyrkinyt ratkaisujen yhteentoimivuuteen ja standardointiin. Älykkäiden verkkojen tärkein koordinointiviite Euroopan tasolla on älykkäitä verkkoja käsittelevä työryhmä (jonka puheenjohtajina toimivat CNECT-pääosasto ja energian pääosasto), jonka tehtävänä on antaa Euroopan komissiolle neuvoja politiikan ja sääntelyn suuntaviivoista Euroopan tasolla ja koordinoida älykkäiden verkkojen täytäntöönpanon ensimmäisiä vaiheita energia- ja digitaalilainsäädännön mukaisesti. Se on julkaissut keskeisiä raportteja standardeista, kyberturvallisuudesta ja joustomarkkinoista.

Tukeakseen ja nopeuttaakseen älykkäiden energiaverkkoratkaisujen käyttöönottoa komissio antoi eurooppalaisille standardointiorganisaatioille älykkäitä mittareita koskevan toimeksiannon M/441 ja älykkäitä verkkoja koskevan M/490-toimeksiannon vuonna 2011. Toimeksiannot saatiin onnistuneesti päätökseen asianomaisten koordinointiryhmien (SM-CG ja SG-CG) asiantuntijat, jotka toimittivat useita asiaankuuluvia suoritteita ja standardeja. Nämä ryhmät myös sen jälkeen, kun ne yhdistettiin tammikuussa 2021 älykkäitä verkkoja käsittelevään CEN-CENELEC-ETSI-koordinointiryhmään (CG-SG), antavat panoksensa uusien ja olemassa olevien asiaankuuluvien standardien kehittämiseen ja ylläpitoon. Ne saavat myös palautetta ja antavat panoksensa Euroopan komission standardointitoimiin, ja ne osallistuvat edelleen aktiivisesti älykkäitä verkkoja käsittelevän työryhmän työhön. Tämän työn tulosten perusteella komissio muun muassa laatii tietoja koskevat täytäntöönpanosäädökset sähködirektiivin 339 (EU) 2019/944 24 artiklan mukaisesti. Ensimmäinen täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1162 mittaus- ja kulutustietojen saatavuutta koskevista yhteentoimivuussäännöistä hyväksyttiin kesäkuussa 2023, ja parhaillaan valmistellaan kysyntävastetta koskevaa täytäntöönpanosäädöstä.

Merkittävä menestystarina on yhteisen yhteentoimivuuden kielen, joka tunnetaan nimellä Smart Appliances Reference (SAREF), luominen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sarefista tuli European Telecommunications Standards Institute (ETSI) ja oneM2M maailmanlaajuinen IoT-standardointialoite – standardi vuonna 2015, ja sitä on toteutettu johtavien eurooppalaisten toimittajien kaupallisissa kodinkonetuotteissa vuodesta 2017. Saref kehittyi myöhemmin modulaariseksi ontologiaksi, jossa on laajennuksia eri vertikaalisille aloille, mukaan lukien energia, mikä tasoittaa tietä yhteentoimivan IoT-ekosysteemin luomiselle.

 

    The image depicts the home and the energy operators system supporting bidirectional energy flows and enabling demand-side flexibility.

EEBUS

Kuva 1: Kohti yhteistä kieltä kysyntäpuolen joustavuudelle (Lähde: EEBUS)

SAREF-ontologiaa ja sen SAREF4ENER-ja SAREF4Building -laajennuksia pilotoidaan parhaillaan laajamittaisesti Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetunInterConnect-hankkeen puitteissa.

Esineiden internetin ja 5G:n yleisten puitteiden puitteissa Euroopan komissio tarkastelee kaikkia muita älykkään energian viestintänäkökohtia ja -tarpeita, mukaan lukien tarvittavat edellytykset edellä mainittujen viestintäalojen kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi muiden alojen, kuten autoteollisuuden, terveyden, älykkäiden kaupunkien jne. kanssa.

 

Euroopan datastrategia

Euroopan datastrategiassa tunnustetaan datan merkitys nykyaikaisessa taloudessa, myös energia-alalla, jossa uudet toimijat tuovat arvokasta dataomaisuutta. Data on sähköverkon keskiössä. Se vaihdetaan suuren määrän erilaisia ohjelmistojärjestelmiä, joiden avulla apuohjelmat voivat suunnitella, käyttää ja ylläpitää verkkoaan asianmukaisesti digitaalisella fyysisen maailman mallilla.

Strategiassa ilmoitettiin muun muassa yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luomisesta useilla strategisilla aloilla, kuten energia-alalla. Komissio tukee energiadata-avaruuden käyttöönottoa DIGITAL-työohjelman 2023–2024 kautta ottamalla huomioon tulokset kuudesta käynnissä olevasta energiadata-avaruushankkeesta, joita tuetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta. Asianmukaisen tasapainon löytäminen yleisten sääntöjen ja alakohtaisten sääntöjen välillä on ratkaisevan tärkeää täytäntöönpanon onnistumisen kannalta. Puhtaan energian paketintehokas täytäntöönpanoyhdessä energiajärjestelmän digitalisointia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa ehdotettujen asiaankuuluvien toimien kanssa tasoittaa tietä saumattomalle tiedonkululle energia-alalla ja sen ulkopuolella, mikä johtaa yhteiseen eurooppalaiseen data-avaruuteen.

Lisäksi komissio ehdotti EU:n arvojenmukaisen datan kehittämisen ja jakamisen tukemiseksi eurooppalaistadatasäädöstä, joka tuli voimaan tammikuussa 2024. Uusien sääntöjen odotetaan tuovan EU:n jäsenvaltioille 270 miljardia euroa lisää BKT:tä vuoteen 2028 mennessä puuttumalla oikeudellisiin, taloudellisiin ja teknisiin kysymyksiin, jotka johtavat tietojen vajaakäyttöön.

 

Eurooppalainen pilvipalvelu- ja reunastrategia

EU:n datastrategiassa korostettiin, että on strategisesti tärkeää vahvistaa Euroopan pilvipalvelujen toimittajateollisuuden kilpailukykyä, jotta voidaan varmistaa EU:n häiriönsietokyky tällä olennaisella alalla ja tehdä EU:sta yksi maailman tärkeimmistä datakeskuksista. Euroopan komissio omaksuu tasapainoisen lähestymistavan ylhäältä alaspäin suuntautuvilla toimilla seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevan IPCEI-aloitteen kautta. Se edistää teollisen datan, reunan ja pilvipalvelujen liittoutumia yritystasolla ja tukee alhaalta ylöspäin suuntautuvaa kohdennettua tutkimusta ja innovointia HORIZON EUROPE -kehyksen puitteissa, jotta voidaan luoda vankka perusta pilvipalvelu-, reuna- ja IoT Computing -ekosysteemille.

IPCEI-Next Generation Cloud Infrastructure and Services -pilviinfrastruktuurin ja -palvelujen tavoitteena on vahvistaa Euroopan digitaalista ja teknologista suvereniteettia ja luoda ”monitoimija-tarjoaja Cloud-Edge Continuum” ilman, että se on sidoksissa yhteen palveluntarjoajaan.

Tekoälyä, pilvipalveluja, esineiden internetiä ja reunalaskentaa koskevaa tutkimusta ja innovointia tuetaan Horisontti Eurooppa -klusterista 4. Pilvi- ja reunalaskenta voi nopeuttaa energiasiirtymää parantamalla energiajärjestelmien tehokkuutta ja automatisointia. Niiden avulla tietoja voidaan käsitellä lähempänä lähdettä, mikä vähentää datan siirtämiseen pitkillä etäisyyksillä käytettävän energian määrää. Yhdessä nämä teknologiat voivat auttaa parantamaan energiajärjestelmän tehokkuutta ja tekemään siitä joustavamman, mikä on olennaisen tärkeää uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen kannalta.

 

Kyberturvallisuuden vahvistaminen

Euroopan sähköverkonlisääntyvät yhteydet aiheuttavat uusia teknisiä haasteita erityisesti kyberturvallisuuden kannalta. Kun sähköjärjestelmään liitetään useampia laitteita, ne luovat enemmän potentiaalisia yhteyspisteitä kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuville kyberhyökkäyksille. Energiainfrastruktuurin keskeinen asema talouksissa tekee välttämättömäksi minimoida teollisuuden ohjausjärjestelmien haavoittuvuuden sähkö-, vesi-, öljy-, kaasu- ja data-aloilla ja välttää toiminnan häiriöt. Jotta voidaan vastata näihin kyberuhkiin, jotka eivät tunne rajoja, on välttämätöntä, että käytössä on pysyvä operatiivinen yhteistyökehys ja tietojenvaihto.

Jotta näihin haasteisiin voitaisiin vastata asianmukaisesti, älykkäitä verkkoja käsittelevän työryhmän asiantuntijat laativat kattavan alakohtaisen strategian siitä, miten verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoa voidaan tehostaa energia-alalla (ks. vastaava raportti, joka julkaistiin syyskuussa 2019.pdf).

Viime kaudella työssä keskityttiin tutkimaan ja antamaan komissiolle neuvoja vaatimuksista ja menettelyistä, joiden on oltava käytössä energiainfrastruktuurin kyberturvallisuuden varmistamiseksi. Niiden havainnot ja suositukset otettiin huomioon komission laatiessa näitä aiheita koskevia täytäntöönpanosäädöksiä tai delegoituja säädöksiä sähködirektiivin ja sähköasetuksen (esim. rajatylittävien sähkövirtojen kyberturvallisuusnäkökohtia koskevia alakohtaisia sääntöjä koskeva verkkosääntö) tai toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen kyberturvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa annetun direktiivin, jäljempänä ’toinen verkko- ja tietoturvadirektiivi’, mukaisesti, joka tuli voimaan 16. tammikuuta 2023. NIS1:n piiriin kuuluvien energia-alan yksiköiden lisäksi NIS2:ta sovelletaan nyt myös sähköntuottajiin, nimettyihin sähkömarkkinaoperaattoreihin, sähköajoneuvojen latauspisteiden, kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen ylläpitäjiin, öljyalan keskusvarastointiyksiköihin ja vetyyn. Jäsenvaltioilla on nyt 17. lokakuuta 2024 mennessä aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Viimeisimmät uutiset

Aiheeseen liittyvää

Aiheesta laajemmin

Euroopan energiajärjestelmän digitaalisen muutoksen nopeuttaminen

Yhteentoimivat ja avoimet digitaaliset ratkaisut sekä dataomavaraisuus ovat avainasemassa energiajärjestelmän digitaalisessa muutoksessa.

Katso myös