Skip to main content
Shaping Europe’s digital future

Euroopan energiajärjestelmän digitalisointi

Yhteentoimivat ja avoimet digitaaliset ratkaisut sekä dataomavaraisuus ovat avainasemassa energiajärjestelmän digitaalisessa muutoksessa.

© iStock

Jotta voidaan torjua ilmastokriisiä, varmistaa kaikkien saatavilla oleva ja kohtuuhintainen energia sekä puuttua EU:n riippuvuuteen Venäjän fossiilisista polttoaineista, on olennaisen tärkeää toteuttaa energiajärjestelmämme kattava digitaalinen ja kestävä muutos. Tähän sisältyy aurinkosähköpaneelien asentaminen kaikkiin kaupallisten ja julkisten rakennusten kattoihin vuoteen 2027 mennessä ja kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin vuoteen 2029 mennessä, 10 miljoonan lämpöpumpun käyttöönotto seuraavien viiden vuoden aikana ja 30 miljoonan fossiilisella polttoaineella toimivan auton korvaaminen tieliikenteessä päästöttömillä ajoneuvoilla vuoteen 2030 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden 45 prosentin osuuden saavuttaminen vuonna 2030 voidaan saavuttaa vain, jos energiajärjestelmä on valmis tukemaan sitä.

Näiden tavoitteidensaavuttamiseksi Euroopan on luotava nykyistä älykkäämpi ja vuorovaikutteisempi energiajärjestelmä. Energia- ja resurssitehokkuus, hiilestä irtautuminen, sähköistäminen, alojen yhdentäminen ja energiajärjestelmän hajauttaminen edellyttävät mittavia toimia digitalisaation alalla. Energiajärjestelmän digitalisointi on yksi politiikan painopisteistä, ja se liittyy Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja digitaalista vuosikymmentä koskevaan vuoden 2030 ohjelmaan vihreän ja digitaalisen siirtymän välineenä.

Investoiminen digitaalisiin teknologioihin, kuten älykkäisiin IoT-laitteisiin ja metreihin, 5G- ja 6G-yhteyksiin, yleiseurooppalaiseen energiadata-avaruuteen, jota käyttävät pilvipalvelujen palvelimet, ja energiajärjestelmän digitaalisiin kaksoset helpottavat siirtymistä puhtaaseen energiaan ja tuovat etuja jokapäiväiseen elämäämme. Nämä teknologiat voivat esimerkiksi auttaa meitä visualisoimaan reaaliaikaista energiankulutustamme ja saamaan henkilökohtaista neuvontaa siitä, miten sitä voidaan vähentää. Digitaaliset työkalut voivat myös auttaa säätelemään huonelämpötiloja, lataamaan sähköajoneuvoja ja hallitsemaan laitteita, jotta ne voivat hyödyntää alhaisimpia energian hintoja säilyttäen samalla mukavan ja terveellisen sisäympäristön. Viranomaiset voivat myös käyttää digitaalisia välineitä energiaköyhyyden kartoittamiseen, seurantaan ja torjuntaan, kun taas energia-ala voi optimoida toimintansa ja asettaa etusijalle uusiutuvien energialähteiden käytön.

Nykyinen energiajärjestelmä on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Vuoteen 2050 mennessä sähkön osuus energian loppukysynnästä nousee 53 prosenttiin, ja yli 80 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvista energialähteistä. Lisäksi perinteinen kuluttajaympäristö muuttuu sähköjärjestelmäksi, joka sisältää jatkuvasti lisääntyvän hajautetun tuotannon ja varastoinnin.

Yksinkertaistettu käyttötapa järjestelmän integroimiseksi ja uusiutuvan energian tuotannon ja käytön optimoimiseksi: sähköajoneuvot ja sähköverkkoon liitetyt älykkäät rakennukset.

Kuva 1: Yksinkertaistettu käyttötapa järjestelmän integroimiseksi ja uusiutuvan energian tuotannon ja käytön optimoimiseksi: sähköajoneuvot ja sähköverkkoon liitetyt älykkäät rakennukset. © Euroopan komissio, – iStock – GettyImages Plus (IoT), Open DEI (Design Principles for Data Spaces).

Digitalisaatio on jo käynnissä energia-alalla, kuten monilla muillakin toimialoilla. Sähköajoneuvot, aurinkosähköasennukset, lämpöpumput ja lukuisat muut uudet laitteet on varustettu älykkäillä teknologioilla, jotka tuottavat dataa ja mahdollistavat kauko-ohjauksen. Aktiivisten esineiden internetin laitteiden määrän odotetaan kasvavan maailmassa nopeasti ja ylittävän 25,4 miljardia vuonna 2030, kun taas 51 prosentilla kaikista kotitalouksista ja pk-yrityksistä EU:ssa on älykkäitä sähkömittareita. EU:n digitaali- ja energiapolitiikka ohjaa jo nyt energian digitalisointia, koska datan yhteentoimivuutta, toimitusvarmuutta, kyberturvallisuutta, yksityisyyttä ja kuluttajansuojaa koskevia kysymyksiä ei voida jättää pelkästään markkinoille, ja niiden asianmukainen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää.

Energiajärjestelmän digitalisointi – EU:n toimintasuunnitelma

Tämän muutoksen tukemiseksi komissio toteuttaa useita toimia lainsäädäntöaloitteiden, investointien ja koordinoinnin avulla jäsenvaltioiden kanssa tulevina kuukausina ja vuosina.

Keskipitkällä aikavälillä digitalisaatio helpottaa saumatonta vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä, jolloin kuluttajat voivat hyötyä kotimaisista energialähteistä, kuten aurinkopaneeleista ja yhteisön omistamista tuuliturbiineista. Kuluttajat voisivat esimerkiksi osallistua energiayhteisöihin ja kollektiivisiin omaan kulutukseen liittyviin järjestelmiin hyödyntämällä omaa aurinkopaneelin tuotantoaan ja hyötymällä halvemmasta sähköstä kuin ostamalla verkosta. Vastaavasti kaksisuuntainen sähköajoneuvojen lataus lisäisi energiavaroja ruuhka-aikoina.

Kaavio, josta käy ilmi CONNECT-pääosaston tukitoimet energian digitalisoimiseksi vuosina 2020–2026. Politiikka ja sääntely: älykkäitä verkkoja käsittelevä työryhmä (puheenjohtajana CONNECT- ja ENER-pääosastot). Politiikka ja strategia: energia-alan toimintasuunnitelman digitalisointi. Standardointi: Saref (älykkäiden laitteiden viite ontologia) – SAREF4Energia, tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin jatkuva suunnitelma (älykkäät verkot ja IoT-luvut). Koordinointi: älykkäiden verkkojen ja tallennushankkeiden siltaklusteri – tiedonhallinnan työryhmä. Monialainen/järjestelmätason yhteentoimivuus. Energiatehokkaat pilvi- ja datakeskukset. Horisontti 2020 (siirtyminen, 2020–2023): Euroopan teollisuuden digitalisointi, laajamittaiset energia-alan pilottihankkeet. Horisontti Eurooppa -klusteri 5 (innovointi, 2022–25): toistettavissa olevat ratkaisut, yhteentoimivuus ja energiadata-avaruus. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman klusteri 4 (tutkimus, 2022–26):cloud-edge-IoT (Metaos & parvet) – vaakasuora ja vertikaaliset tapaukset (energia, liikkuvuus, rakennukset). Kaikkien käytössä olevien tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien olisi oltava kestäviä. Digitaalinen Eurooppa (siirtyminen, 2023–24): energiadata-avaruus, energiatehokas pilvireuna. Verkkojen Eurooppa -väline – Digitaalinen (infrastruktuuri, 2022–26): energia-alan operatiiviset digitaaliset alustat, energiatehokas pilvipalvelu.

Kuva 2: viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto (DG CONNECT) tukee energiajärjestelmän digitalisointia koskevia toimia. © Euroopan komissio

Pitkällä aikavälillä digitalisaatio on välttämätöntä, jotta hajautetut uusiutuvan energian muodot voidaan integroida verkkoon, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista ja niiden hintojen vaihtelua. Integrointi edellyttää, että kiinnitetään enemmän huomiota verkonhallintaan ja lisätään verkon joustavuutta paikallisella tasolla, mikä voidaan saavuttaa aktivoimalla kuluttajia ja parantamalla tuottajakuluttajien energiavarojen hallintaa. Sähköverkon tilaa ja tuottajakuluttajien omaisuutta koskevien yksityiskohtaisten tietojen saumaton saatavuus on ratkaisevan tärkeää energiapalvelujen toimittamisen kannalta, mutta se voidaan saavuttaa vain laajalle levinneiden digitaalisten välineiden ja yhteisen datainfrastruktuurin avulla.

Yksi toimintasuunnitelman keskeisistä tuloksista on yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CERF) kehittäminen energiansäästösovelluksia varten. Euroopan unioni on jo saavuttanut merkittäviä virstanpylväitä tässä toimintalohkossa laatimalla ensimmäisen sukupolven suunnitelman energiaa säästävien sovellusten yhteiseksi eurooppalaiseksi viitekehykseksi.

Viimeisimmät uutiset

Aiheeseen liittyvää

Aiheesta laajemmin

Industrial platforms and large-scale pilots

Digital industrial platforms are key to placing Europe ahead in the digital transformation, linking technology building blocks and industrial applications.

Syventävää tietoa

Katso myös