Skip to main content
Shaping Europe’s digital future

Pilvipalvelut

Euroopan komission tavoitteena on tarjota eurooppalaisille yrityksille ja viranomaisille pääsy turvallisiin, kestäviin ja yhteentoimiviin pilvi-infrastruktuureihin ja -palveluihin.

Pilvidatan ja -palveluiden asteittainen siirtyminen reunalle on olennainen osa tavoitetta. Pilvipalvelut tarvitsevat turvallisia ja kestäviä digitaalisia infrastruktuureja sekä turvallista tietojen tallennusta ja siirtoa. 

Globaali datan määrä kasvaa nopeasti. Pilvipalveluja käytetään nykyään enimmäkseen suurissa datakeskuksissa, mutta vuoteen 2025 mennessä tämä suuntaus kääntyy päinvastaiseksi: 80 prosenttia kaikesta datasta odotetaan käsiteltävän älylaitteissa, jotka ovat lähempänä käyttäjää, eli reunalaskennassa. Sekä reuna- että pilvipalvelujen saatavuus on olennaisen tärkeää tietojenkäsittelyn jatkumon kannalta, jotta voidaan varmistaa, että tietoja käsitellään mahdollisimman tehokkaasti. Energiatehokkaat ja luotettavat reuna- ja pilvi-infrastruktuurit ovat olennaisen tärkeitä reuna- ja pilvipalveluteknologioiden kestävän käytön kannalta.

Vuoteen 2025 mennessä 80 prosenttia tiedoista käsitellään lähellä käyttäjää.

Tämä laaja Cloud and Edge -tavoite on ankkuroitu kahteen EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteeseen. Vuoteen 2030 mennessä:

  • Eurooppalaisista yrityksistä 75 prosentin olisi käytettävä toiminnassaan pilviteknologiaa.
  • Euroopassa otetaan käyttöön 10 000 ilmastoneutraalia ja erittäin turvallista reunasolmua. Ne tarjoavat tarvittavat yhteydet ja mahdollistavat nopeat tiedonsiirrot.

 

Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan 45,2 prosenttia yrityksistä käytti pilvipalveluja vuonna 2023 (+4,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2021), mutta käyttöönotto vaihtelee huomattavasti koon mukaan: Suurista yrityksistä 77,6 prosenttia, keskisuurista yrityksistä 59 prosenttia ja pienistä yrityksistä 41,7 prosenttia käytti pilvipalveluja.

Edge Observatory 4 Deployment Data Report vuodelta 2024 (PDF) kertoo, että solmukohtien käyttöönotto on kasvanut 498:sta vuonna 2022 noin 1 836:een vuonna 2024.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, jotka kuvastavat aiheen monimutkaisuutta ja strategista merkitystä. Sen vuoksi komissio on ottanut käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, jotka perustuvat Euroopan datastrategiaan, digitaalistrategiaan, digitaaliseen vuosikymmeneen, teollisuusstrategiaan ja digitaalisia investointeja koskeviin ohjelmiin.

Ehdotus pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskevaksi säädökseksi

Komissio aikoo ehdottaa vuonna 2025 pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskevaa säädöstä, jonka tavoitteena on vähintään kolminkertaistaa EU:n datakeskuskapasiteetti seuraavien 5–7 vuoden aikana ja vastata täysimääräisesti EU:n yritysten ja julkishallintojen tarpeisiin vuoteen 2035 mennessä. Säädöksellä virtaviivaistetaan datakeskusten käyttöönottoa määrittämällä sopivia kohteita ja yksinkertaistamalla kestävyys- ja innovointikriteerit täyttävien hankkeiden lupamenettelyjä. Samalla se vastaa kasvavaan energiantarpeeseen edistämällä energiatehokkuutta, ottamalla käyttöön innovatiivisia jäähdytys- ja tehonhallintateknologioita sekä integroimalla datakeskuksia laajempaan energiajärjestelmään.

Jotta voidaan vahvistaa Euroopan digitaalista suvereniteettia pilvipalvelualalla, säädös toimii yhdessä julkishallintoja ja julkisia hankintoja koskevan ehdotetun EU:n laajuisen yhtenäisen pilvipalvelupolitiikan kanssa. Tämä yhdistetty lähestymistapa edistää eurooppalaisten pilvipalvelujen tarjoajien kasvua ja asettaa etusijalle erittäin turvallisen pilvikapasiteetin käytön erittäin kriittisissä käyttötapauksissa.

Euroopan datastrategia

EU:n datastrategiassa ehdotetuilla toimilla helpotetaan siirtymistä reuna-alueille ja kehitetään samalla yhteentoimivia pilvi- ja reunapalveluja yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien rakentamisen tukemiseksi. Käyttäjien ja palveluntarjoajien on tunnettava olonsa turvalliseksi siirtyessään pilveen ja hyödyttävä markkinoilla vallitsevasta kovasta kilpailusta. Toimet, joilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista, ovat seuraavat: 

  • Investoidaan Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään hankkeeseen (IPCEI), jossa yhdistetään energiatehokkaat ja luotettavat pilvi-infrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut.
  • Simpl on avoimen lähdekoodin kestävä ja turvallinen väliohjelmisto, joka mahdollistaa pilvipohjaiset liitot ja toimii data-avaruuksia käyttävänä keskeisenä ohjelmistona, jota EU muutoin rahoittaa.
  • EU aikoo laatia säännöt EU:n pilvipalveluja koskevan sääntökirjan ja datankäsittelypalvelujen julkisia hankintoja koskevien ohjeiden muodossa. Sääntökirja tarjoaa yhtenäisen eurooppalaisen kehyksen, joka koskee sitovia ja ei-sitovia sääntöjä pilvipalvelujen käyttäjille ja tarjoajille Euroopassa. Datankäsittelypalvelujen julkisten hankintojen tehokkuuden ja laadun parantamiseksi Euroopassa ohjeissa ehdotetaan suosituksia johdonmukaisten kansallisten politiikkojen täytäntöönpanemiseksi ja täydennetään niitä kattavilla datankäsittelypalveluja koskevilla olennaisilla kriteereillä, jotka julkisen sektorin elinten on otettava huomioon tarjouskilpailumenettelyssä.
  • Osana kyberturvallisuusasetusta Euroopan kyberturvallisuusvirasto ENISA valmistelee pilvipalvelujen eurooppalaista kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmää (EUCS). Järjestelmä antaa yrityksille, julkishallinnoille ja kansalaisille paremman varmuuden siitä, että niiden tiedot ovat turvassa riippumatta siitä, missä niitä säilytetään tai käsitellään.
  • Oikeudenmukaiset ja kilpailukykyiset pilvipalvelumarkkinat osana datasäädöstä: Puuttumalla toimittajariippuvuuteen datasäädöksellä pyritään tekemään palveluntarjoajien vaihtamisesta nopeaa, ilmaista ja teknisesti sujuvaa. Sen tavoitteena on myös parantaa yhteentoimivuutta ja tarjota suojatoimia kansainvälisiä tiedonsiirtoja varten.
  • Tietosuoja pilvessä:  Komissio on auttanut teollisuutta kehittämään kaksi käytännesäännöstöä pilvipalvelujen tietosuojaa varten. Lisätietoja henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen käsittelystä pilvipalvelussa on yhdistettyjä tietoaineistoja koskevissa komission ohjeissa.
  • Muidenkuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskeva asetus,joka yhdessä yleisen tietosuoja-asetuksenkanssa lisää pilvipalvelujen käyttäjien oikeusvarmuutta varmistamalla kaikkien tietojen vapaan liikkuvuuden EU:ssa. 

Tietovirtojen eurooppalaisen kartoituksen avulla voidaan arvioida Euroopan digitaalitalouteen suuntautuvien tietovirtojen määrää ja taloudellista arvoa, ja se tuo arvokasta tietoa yrityksille. 

Digitaalistrategia

Pilvi- ja reunalaskenta on yksi niistä digitaaliteknologioista, jotka edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävyystavoitteita tukemalla uusia digitaalisia ratkaisuja. Samaan aikaan komissio pyrkii parantamaan pilvipalvelujen ja reunalaskennan kestävyyttä erityisesti datakeskusten resurssitehokkuuteen kohdistuvilla toimenpiteillä, jotta voidaan saavuttaa tavoite, jonka mukaan datakeskusten on oltava ilmastoneutraaleja ja erittäin energiatehokkaita vuoteen 2030 mennessä. datakeskusten sisällyttäminen kestävää toimintaa koskevaan EU:n luokitusjärjestelmään, energiatehokkuusdirektiivin uudet säännökset, ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit tai energiatehokkaita datakeskuksia koskevat käytännesäännöt.   

Digitaalinen vuosikymmen

Niiden kahden tavoitteen lisäksi, jotka koskevat pilvipalvelujen käyttöönottoa yrityksissä ja reunasolmujen määrän lisäämistä, EU investoi monikansallisiin hankkeisiin. Seuraavan sukupolven pilvipalveluja ja reunalaskentapalveluja koskeva IPCEI-hanke on osa Euroopan yhteistä datainfrastruktuuria ja -palveluja koskevaa monikansallista hanketta, joka kuuluu digitaalista vuosikymmentä koskevaan politiikkaohjelmaan. Se toimii tiiviissä yhteistyössä mahdollisen eurooppalaisen digitaali-infrastruktuurikonsortion (EDIC) kanssa alakohtaisia yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia varten. 

Investoinnit uusiin ja monialaisiin pilvipalveluteknologioihin auttavat rakentamaan seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuureja, myös mahdollistamaan yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet. Uusien pilvipohjaisten palvelujen on vastattava tietosuojaa, suorituskykyä, häiriönsietokykyä ja energiatehokkuutta koskeviin korkeatasoisiin vaatimuksiin. Palvelujen ja infrastruktuurien on vastattava teollisuuden ja julkisen sektorin tuleviin digitalisointitarpeisiin. EU tekee konkreettisia investointeja näillä aloilla kehittämällä pilvipalveluja ja reunalaskentaa sekä avointa lähdekoodia Euroopassa EU:n Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen kautta. 

Katso myös Sijoittaminen pilvipalveluihin, Edgeen ja esineiden internetiin 

Teollisuusstrategia

Teollisen datan, reunapalvelujen ja pilvipalvelujen eurooppalaisen allianssin tavoitteena on muokata seuraavan sukupolven turvallisia, vähähiilisiä ja yhteentoimivia pilvi- ja reunapalveluja ja -infrastruktuuria. Tämän teollisen yhteistyöalustan kautta julkiset ja yksityiset osapuolet tekevät yhteistyötä muun muassa investointien etenemissuunnitelman sekä pilvipalvelujen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen parissa. 

 

Viimeisimmät uutiset

EU flag - 12 yellow stars forming a circle over a blue background
  • Lehdistötiedote
  • 10 syyskuuta 2025

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi unionin tilasta 10. syyskuuta 2025 pitämässään puheessa tulevan vuoden keskeisistä painopisteistä ja lippulaivahankkeista EU:n viime vuosina saavuttaman edistyksen pohjalta.

Commission opens calls to invest over €176 million in digital capacities and tech
  • Lehdistötiedote
  • 01 maaliskuuta 2024

Euroopan komissio käynnisti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman vuosien 2023–2024 työohjelmiin liittyvät uudet ehdotuspyynnöt digitaalisten valmiuksien vahvistamiseksi kaikkialla EU:ssa. Ehdotuspyynnöt ovat avoimia yrityksille, julkishallinnoille ja muille tahoille EU:n jäsenvaltioista, EFTA/ETA-maista ja assosioituneista maista. Näiden ehdotuspyyntöjen budjetti on yli 176 miljoonaa euroa.

  • Press release
  • 01 maaliskuuta 2024

The European Commission opened a new set of calls for proposals under the 2023-2024 Work Programmes of the Digital Europe Programme to strengthen digital capacities across EU. These calls are open to businesses, public administrations, and other entities from the EU Member States, EFTA/EEA countries, and associated countries. The budget for this set of calls is over €176 million.

Aiheeseen liittyvää

Aiheesta laajemmin

Dataa on kaikkialla ja se kasvaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Komissio on kehittänyt eurooppalaisen datastrategian, joka auttaa meitä hyödyntämään sen etuja.

Syventävää tietoa