Radiotaajuuksien käyttö

Langaton laajakaista

Langaton laajakaistaviestintä takaa laajan kattavuuden ja yhteenliitettävyyden yhteiskunnan ja teollisuuden tarpeisiin. Eri sukupolvien maanpäälliset matkaviestinverkot (GSM 5G), joita täydentävät Wi-Fi-radioverkot, tarjoavat Internet-yhteyden kaikille kansalaisille riippumatta siitä, missä he asuvat, työskentelevät ja matkustavat. Lisäksi langaton laajakaista mahdollistaa kaikenlaisten koneiden ja esineiden yhteenliittämisen (”esineiden internet”). Matkaviestintäyhteyksiä käytetään myös ilma-aluksissa ja merialuksissa.

Kehittyneet 5G-yhteydet ovat keskeinen digitalisaation ja liiketoiminnan muutoksen mahdollistava tekijä eri teollisuudenaloilla, kuten maantie- ja rautatieliikenteessä, älykkään valmistuksen (teollisuus 4.0) terveydenhuollossa tai maataloudessa. Radiotaajuuksia on annettu tukemaan automatisoituja autoja ja junia – EU:n yhdenmukaistettu 5,9 GHz:n taajuusalue (5 875–5 935 MHz) mahdollistaa ajoneuvojen väliset yhteydet maanteillä sekä radio-ohjatun kaupunkiraideliikenteen toiminnan. Taajuusalueet 874,4–880,0 MHz, jotka on yhdistetty 919,4–925,0 MHz:n ja 1 900–1 910 MHz:n kanssa, on myös yhdenmukaistettu EU:n rautatieliikenteen liikkuvalle radiolle (RMR), jonka tarkoituksena on varmistaa rautatieliikenteen hallinta ja hallinta kaikkialla.

Mobiiliviestintä

Matkaviestinnästä on tullut olennainen osa elämäämme, mikä mahdollistaa yhteydet missä ja milloin tahansa. Kansalaiset, yritykset ja organisaatiot ympäri maailmaa luottavat yhä enemmän matkaviestintään voidakseen kommunikoida, työskennellä ja tehdä yhteistyötä.

Matkaviestinnässä käytettävien radiotaajuuksien hallinnoinnin on oltava älykästä ja tehokasta, jotta voidaan estää eri käyttäjien väliset häiriöt, maksimoida käyttäjien yhteenliitettävyyteen ja kestävyyteen liittyvät hyödyt sekä edistää innovointia ja palveluja sisämarkkinoilla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkialla unionissa ja ottaen huomioon nykyiset sosioekonomiset haasteet komissio on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittänyt EU:n tason taajuuspolitiikkaa ja koordinoinut radiotaajuuksien jakamista yhdenmukaistettujen teknisten ehtojen mukaisesti sekä kansallisten taajuuksien myöntämismenettelyjen suunnittelua ja toteuttamista.

Radiotaajuuspäätöksen ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön mukaisesti komissio laatii teknisiä täytäntöönpanopäätöksiä varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset radiotaajuuksien saatavuudelle ja tehokkaalle käytölle kaikkialla unionissa. Jo yli 4 GHz:n taajuusalueita on määritetty ja yhdenmukaistettu EU:n tasolla sellaisten maanpäällisten järjestelmien osalta, jotka kykenevät tarjoamaan langattomia sähköisiä laajakaistaviestintäpalveluja (mukaan lukien matkaviestintä), jotka kattavat matala-, keski- ja suurtaajuuskaistot teknologian ja palveluneutraaliuden periaatteiden mukaisesti.

Komissio on myös seurannut ja analysoinut jäsenvaltioiden kansallisia taajuuksien myöntämismenettelyjä varmistaakseen riittävien radiotaajuuksien oikea-aikaisen saatavuuden investointeja edistävissä olosuhteissa EU:n yhdenmukaistetuilla taajuusalueilla laajalle levinneiden langattomien (myös matkaviestintä)verkkojen käyttöönottoa varten.

Pienten solujen verkosto 5G: lle

Älykkäämmät langattomat verkot, mukaan lukien pienet solut ja hajautetut antennit, ovat edellytys täysimittaiselle 5G-käyttöönotolle. Tässä yhteydessä komission täytäntöönpanoasetuksessa vahvistetaan sellaisten pienkennojen fyysiset ja tekniset ominaisuudet, jotka on vapautettu kaikista yksittäisistä kaavoitusluvista tai muista yksittäisistä ennakkoluvista. Täytäntöönpanoasetukseen sisältyvässä pienen solun määritelmässä asetetaan tiukat rajat kyseisten pienkennolaitteistojen koolle ja päästöteholle.

Tällä asetuksella varmistetaan myös kansanterveyden suojelu sähkömagneettisille kentille altistumiselta ja piensolujen visuaaliselta integroinnilta. Tätä varten siinä säädetään yleisten matkaviestinverkkojen käyttöönotolle asetettujen sähkömagneettisten kenttien (EMF) raja-arvojen noudattamisesta, joita on suositeltu EU:n tasolla. Näiden EMF-rajojen marginaali on 50 kertaa pienempi kuin kansainvälisessä tieteellisessä näytössä esitetyt tasot, joilla on potentiaalinen vaikutus ihmisten terveyteen. Asetuksessa käsitellään myös pienten solujen visuaalista ulkonäköä visuaalisen sotkun välttämiseksi. Siinä vahvistetaan yhtenäistä ja integroitua asennusta koskevat eritelmät ja annetaan kansallisille viranomaisille keinot valvoa pienkennojen yhteenlaskettua käyttöönottoa.

Teollisuuskäyttöön tarkoitetut kotelot

Luotettavien ja häiriönsietokykyisten langattomien yhteyksien käyttöönotosta on tulossa yhä enemmän välttämättömyys liiketoiminnan kannalta kriittisille teollisille prosesseille, kuten älykkäiden tehtaiden automatisoituun valmistukseen liittyville prosesseille (Teollisuus 4.0). 5G-yhteyksiä voidaan käyttää antureiden liittämiseen eri koneisiin, jolloin tehtaat, lentoyhtiöt, autonvalmistajat ja muut teollisuuden toimijat voivat valvoa ja hallita laitteita ja tuotteita huoltoa ja korjausta varten. Esimerkiksi antureista kerättyä tietoa voidaan siirtää 5G-verkon kautta koneoppimisalgoritmeja käyttäville prosessoreille, jotta laitteen tulevaa käyttäytymistä voidaan ennustaa ennen vakavien vaurioiden ilmenemistä. Lisäksi teollinen valmistus perustuu tarkkuuteen, etäohjaukseen sekä autonomisiin robotteihin ja sisäajoneuvoihin, jotka on liitetty yhteen tehtäväkriittisessä 5G-yritysverkossa.

Tätä varten komissio on valtuuttanut Euroopan posti- ja televiestintäkonferenssin (CEPT) tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön maanpäällisiä langattomia laajakaistajärjestelmiä, jotka tarjoavat paikallisverkkoyhteyksiä 3,8–4.2 GHz:n taajuusalueella sijaitseville vertikaalisille alueille unionissa. Aloitteella pyritään edistämään teollisen 5G-ekosysteemin kehittämistä, taajuuksien tehokasta käyttöä ja innovatiivisten yhteiskäyttöolosuhteiden käyttöönottoa tällä taajuusalueella vertikaalisten 5G-sovellusten ja vakiintuneiden käyttäjien välillä (kuten avaruus-maa-satelliittiyhteydet).

Matkaviestintä ilma-aluksissa ja aluksissa

Multimediakokemusta voidaan jo tarjota mobiiliteknologian (mukaan lukien 4G) avulla lentokoneissa ja aluksilla matkustaville matkustajille. 5G-yhteyksien lisääminen ilma-aluksiin ja merialuksiin parantaa kansalaisten saatavilla olevia viestintäpalveluja matkan aikana, samalla kun hyödynnetään uusinta saatavilla olevaa mobiiliteknologiaa ja varmistetaan taajuuksien tehokas käyttö. MCA/MCV (MCA/MCV) ovat järjestelmiä, joiden avulla matkustajat voivat käyttää matkapuhelimiaan (esim. älypuhelimiaan). Tällä hetkellä MCA- ja MCV-palvelut ovat rajallisessa määrässä ilma-aluksia ja aluksia, ja kiinnostus näiden palvelujen laajentamiseen sekä laajuudeltaan että kattavuudeltaan kasvaa.

Mobiiliviestintä ilma-aluksissa

Komissio otti vuonna 2008 käyttöön yhdenmukaistetut tekniset säännöt GSM (2G) -palvelujen käynnistämiseksi 1 800 MHz:n taajuusalueella yleiseurooppalaisia matkaviestintäpalveluja varten ilma-aluksissa. Komissio päivitti nämä tekniset säännöt myöhemmin vuonna 2013, jotta UMTS-teknologia (3G) sisällytettiin paritettuun 2 GHz:n taajuusalueeseen ja LTE-teknologia (4G) 1 800 MHz:n taajuusalueelle GSM:n (2G) lisäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustajat pystyivät käyttämään matkaviestinpäätteitään laajakaistapalveluissa, kuten internetyhteydessä MCA-lentokoneissa. Komissio muutti vuonna 2016 tehtyjä päätöksiä ilma-aluksissa tapahtuvan matkaviestinnän yksinkertaistamiseksi.

Matkaviestintä aluksilla

MCA:n tavoin komissio otti vuonna 2010 käyttöön yhdenmukaistetut tekniset säännöt GSM (2G) -palvelujen käynnistämiseksi 1 800 MHz:n taajuusalueella yleiseurooppalaisia matkaviestintäpalveluja varten aluksilla. Komissio päivitti nämä tekniset säännöt myöhemmin vuonna 2017 sisällyttämällä ne 2 GHz:n taajuusalueelle UMTS (3G) ja LTE-teknologia (4G) 1 800 MHz:n taajuusalueelle GSM:n (2G) lisäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että matkustajat pystyivät käyttämään matkaviestinpäätteitään laajakaistapalveluissa, kuten internetyhteydessä MCV-laitteilla varustetulla aluksella.

Audiovisuaaliset palvelut

Taajuus on tärkeä osa audiovisuaalisen sisällön langatonta jakelua. Maanpäälliset lähetykset ovat tärkeä osa eurooppalaista audiovisuaalimallia, ja ne täyttävät keskeiset julkisen politiikan tavoitteet, kuten kulttuurisen monimuotoisuuden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden.

Euroopan parlamentin ja neuvoston UHF-päätöksellä taataan, että maanpäällisiin lähetyksiin käytettävä taajuusalue 470–694 MHz, jäljempänä ’UHF-taajuusalue’, varataan maanpäällisiin televisiolähetyksiin (DTT) ja ohjelmasuunnitteluun ja erityistapahtumiin (PMSE) vähintään vuoteen 2030 saakka. Näin maanpäällisen digitaalitelevision ja ohjelma- ja tapahtumatuotannon tarjoajat ovat pitkällä aikavälillä ennakoitavissa investoinneille ja innovoinnille. Jäsenvaltio voi päättää käyttää sitä muihin palveluihin, mutta sen on oltava yhteensopivaa kansallisten lähetystarpeiden kanssa, eikä se saa vaikuttaa haitallisesti lähetyksiin naapurimaissa. UHF-päätöstä ehdotettiin Lamyn elokuussa 2014 antaman raportin ja radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän helmikuussa 2015 antaman lausunnon perusteella.

Alle 700 MHz:n UHF-kaistan käyttöä koskevalla tutkimuksella pyritään helpottamaan Euroopan komission kertomusta UHF-kaistan käytön kehityksestä. Tutkimuksessa arvioidaan UHF-kaistan käyttöön liittyviä teknisiä, sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja kansainvälisiä näkökohtia.

Satelliittiviestintä syrjäisille alueille

Satelliittiviestinnästä ja satelliittien keräämästä datasta on tullut välttämätöntä monenlaisille sovelluksille. Satelliitit tarjoavat ihmishengen turvaamiseen liittyviä palveluja ja muita palveluja alueille, jotka eivät ole maanpäällisten verkkojen ulottuvilla, kuten merellä, ilmassa ja vuoristoalueilla. Ne auttavat kuromaan umpeen digitaalista kuilua mahdollistamalla langattoman laajakaistan käytön maaseudulla ja syrjäisillä alueilla. Ne voivat helpottaa televisiosignaalien lähettämistä kokonaisilla mantereilla. Satelliittinavigointipalvelut auttavat parantamaan liikkuvuutta ja vähentämään onnettomuuksien määrää. Maantutkimus- tai sääsatelliittien sekä muiden tieteellisten satelliittien keräämät tiedot helpottavat sääennusteita ja auttavat seuraamaan ilmastonmuutosta.

Satelliittien käyttämät taajuudet koordinoidaan Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) menettelyjen mukaisesti, jotta varmistetaan, että haitalliset rajatylittävät häiriöt estetään tai minimoidaan. ITU ylläpitää myös nimettyjen taajuuksien ja satelliittien rekisteriä. ITU:n menettelyt eivät ulotu kansallisella tasolla hallinnoitavien satelliittipalvelujen valintaan ja valtuuttamiseen.

Koska satelliitit tukevat useita tärkeitä EU:n politiikkoja, kuten vihreän kehityksen ohjelmaa ja ohjelmia, kuten Galileo ja Copernicus, jäsenvaltioiden ja komission olisiradiotaajuuspoliittisen ohjelman mukaisesti annettava riittävästi taajuuksia tällaisille satelliittipalveluille ja suojattava niitä asianmukaisesti.

Komissio oli jo vuonna 2007 yhdenmukaistanut 2 GHz:n taajuusalueen käyttöehdot satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja tarjoavissa järjestelmissä. Nämä ovat palveluja, joita tarjoaa satelliittijärjestelmä, joka kommunikoi maassa liikkuvien päätelaitteiden kanssa, joita henkilö voi kuljettaa tai asentaa alukseen tai autoon. Lisäksi EU:n tasolla luotiin erityinen menettely satelliittivälitteisten matkaviestintäpalvelujen operaattoreiden valitsemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston erillisellä päätöksellä. Sen perusteella komissio teki vuonna 2009 päätöksen kahden MSS-operaattorin valinnasta. Tämän jälkeen jäsenvaltiot myönsivät näille operaattoreille taajuuksien käyttöoikeuksia 18 vuodeksi.

Toimiluvista vapautetut taajuudet

Oikeus käyttää taajuuksia toimiluvista vapautetuilla taajuusalueilla myönnetään laitteille, jotka täyttävät tietyt tekniset edellytykset taajuuksien jakamiselle. Luvanvaraisten laitteiden yksittäisiä käyttäjiä ei kuitenkaan suojata häiriöiltä, eikä heille anneta mitään takeita palvelun laadusta.

Toimiluvista vapautettujen taajuuksien yhdenmukaistetussa käytössä on kaksi pääluokkaa: Lyhyen matkan laitteet ja langattomat liityntäjärjestelmät, mukaan lukien radion lähiverkot (WAS/RLAN), joita säännellään radiotaajuuspäätöksen ja radiolaitedirektiivin mukaisten taajuuksien yhdenmukaistamisesta annettujen komission täytäntöönpanopäätösten nojalla.

Lyhyen matkan laitteet

Lyhyen kantaman laitteet ovat tyypillisesti massamarkkinoille tarkoitettuja kannettavia tuotteita, joita voidaan helposti ottaa ja käyttää rajojen yli. Taajuuksien käyttöehtojen erot jäsenvaltioissa voivat näin ollen estää niiden vapaan liikkuvuuden, lisätä niiden tuotantokustannuksia ja aiheuttaa luvattomasta käytöstä johtuvia haitallisia häiriöitä muille radiosovelluksille ja -palveluille. Näiden ongelmien välttämiseksi tai minimoimiseksi komission täytäntöönpanopäätökset vuodelta 2006 ja muutettuina vuonna 2019 sekä päätös lyhyen kantaman laitteiden yhdenmukaistetuista taajuuksista vuodesta 2018 alkaen takaavat eri lyhyen kantaman laitteiden taajuuksien käytön yhdenmukaistetut tekniset ehdot.

Radiotaajuuksien käyttöä koskevien teknisten ehtojen yhdenmukaistaminen (kahdella komission päätöksellä) tukee useita muita EU:n politiikkoja (esim. esineiden internet, lääkinnälliset laitteet, liikenne ja liikenteen telematiikka). Kun otetaan huomioon alakohtaisten viiteasiakirjojen kasvava taloudellinen merkitys sekä teknologian ja yhteiskunnallisten vaatimusten nopeat muutokset, jotka johtavat uusiin sovelluksiin, molempien päätösten säännöllinen muuttaminen on tarpeen.

Langattomat liityntäjärjestelmät, mukaan lukien radion lähiverkot (WAS/RLAN)

Langattomat liityntäjärjestelmät, mukaan lukien radion lähiverkot (WAS/RLAN) ovat laajakaistaradiojärjestelmiä, jotka mahdollistavat langattoman pääsyn julkisille ja yksityisille sovelluksille taustalla olevasta verkkotopologiasta riippumatta. Komission vuonna 2003 antamassa suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan sallimaan yleisten RLAN-yhteyksien tarjoaminen yleisiin sähköisiin viestintäverkkoihin ja -palveluihin, joihin sovelletaan enintään yleisvaltuutuksia. Lisäksi RLAN-verkkoja säännellään eurooppalaisella sähköisen viestinnän säännöstöllä, jossa ne määritellään pienitehoisiksi langattomiksi liityntäjärjestelmiksi, jotka toimivat pienellä alueella ja joilla on pieni riski häiritä muita tällaisia järjestelmiä, joita muut käyttäjät käyttävät lähellä muita kuin yksinomaisia radiotaajuuksia.

Langattomia liityntäjärjestelmiä voidaan ottaa käyttöön joko rakennuksissa tai muissa tiloissa, yleensä maantieteellisesti rajoitetuilla alueilla. Laajakaistaiset RLAN-verkot WAS:n alajoukona ovat nykyään käytössä oleva merkittävä laitetyyppi, jota käytetään pääasiassa rakennuksissa. Tyypillisiä WAS/RLAN-järjestelmiä ovat julkiset ja yksityiset sovellukset, joita tarjotaan kodeissa, kouluissa, sairaaloissa, hotelleissa, konferenssikeskuksissa, rautatieasemilla, lentokentillä, ostoskeskuksissa jne. Ne on yleensä tarkoitettu yhteyksiin perinteisten yritystuotteiden, kuten tietokoneiden, kannettavien tietokoneiden, työasemien, palvelimien, tulostimien ja muiden verkkolaitteiden sekä kodin tai liiketoimintaympäristön digitaalisten kuluttajaelektroniikkalaitteiden välillä.

Jos/RLAN-verkot edistävät merkittävästi tavoitetta kattaa kaikki kotitaloudet gigabittiverkolla – Euroopan gigabittiyhteiskuntaa koskevan komission strategian mukaan kaikilla tärkeimmillä sosioekonomisilla tekijöillä (mukaan lukien koulut, liikenteen solmukohdat ja tärkeimmät julkisten palvelujen tarjoajat) sekä digitaalisesti intensiivisillä yrityksillä olisi vuoteen 2025 mennessä oltava pääsy internet-yhteyksiin, joiden lataus- tai latausnopeus on 1 gigabitti dataa sekunnissa (Gbit/s). Kaikilla unionin kotitalouksilla olisi oltava internetyhteydet, joiden latausnopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan päivittää 1 Gbit/s:ksi.

Unionissa on saatavilla yhdenmukaistettuja taajuusresursseja langattoman laajakaistan tarjoamiseksi WAS/RLAN-verkkojen kautta 2,4 GHz:n (2 400–2 483,5 MHz), 5 GHz:n (5 150–5 350 MHz ja 5 470–5 725 MHz) taajuusalueilla, joita yhdenmukaistettu komission päätöksellä vuonna 2005 ja jota muutettiin vuonna 2007 ja alemmat 6 GHz:n ( 5945–6 425 MHz) taajuusalueet, jotka yhdenmukaistettiin vuonna 2021. WAS/RLAN-järjestelmien yhdenmukaistettujen taajuuksien olisi täytettävä vaatimukset, jotka koskevat laitteiden kasvavaa määrää ja monipuolisuutta sekä yhteysnopeuksien ja tietoliikennemäärien lisäämistä. Sen olisi tuettava monien sovellusten (kuten videoneuvottelujen, median lataamisen, telelääketieteen, verkko-oppimisen ja pelaamisen, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden) edellyttämiä laajoja kanavia, jotka tarvitsevat suuren kaistanleveyden gigabittinopeuksien saavuttamiseksi.