Skip to main content
Shaping Europe’s digital future

EU:n avoimen lähdekoodin strategia

EU:n avoimen lähdekoodin strategiassa asetetaan avoin lähdekoodi keskeiselle sijalle EU:n teknologisessa suvereniteetissa edistämällä eurooppalaisia avoimia vaihtoehtoja EU:n ulkopuolisille ratkaisuille kriittisillä aloilla.

EU:n avoimen lähdekoodin strategian tavoitteena on vahvistaa Euroopan avoimia digitaalisia ekosysteemejä tukemalla avoimen lähdekoodin teknologioiden kehittämistä, laajentamista, käyttöönottoa ja pitkän aikavälin kestävyyttä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Strategia sisältyy Euroopan teknologista suvereniteettia koskevaan laajempaan tiedonantoon, joka on osa EU:n digitaalista suvereniteettia koskevaa pakettia, sekä aloitteisiin, kuten ehdotukseen pilvipalvelujen ja tekoälyn kehittämistä koskevaksi säädökseksi, ehdotukseen sirusäädökseksi 2.0 ja strategiseen etenemissuunnitelmaan digitalisaatiota ja tekoälyä varten energia-alalla. Näillä aloitteilla pyritään yhdessä luomaan johdonmukainen kehys Euroopan digitaaliselle infrastruktuurille ja vahvistamaan häiriönsietokykyä, kilpailukykyä ja strategista riippumattomuutta.

Miksi avoimella lähdekoodilla on merkitystä Euroopan teknologiselle suvereniteetille?

Avoin lähdekoodi auttaa vähentämään riippuvuutta EU:n ulkopuolisista teknologioista ja lisää kriittisen digitaalisen infrastruktuurin, myös ohjelmisto- ja laitteistojärjestelmien, valvontaa.

Kuka hyötyy avoimen lähdekoodin ekosysteemistä? 

  • Julkishallinnot: valinnanvaran lisääminen, digitaalisen infrastruktuurin parempi hallinta, yhteentoimivuuden parantaminen, lukkiutumisen vähentäminen ja ratkaisujen tehokkaampi uudelleenkäyttö
  • Yritykset ja pk-yritykset: markkinoille pääsyn esteiden vähentäminen, pääsy yhteisiin innovaatioekosysteemeihin ja mahdollisuudet kehittää ja skaalata uusia digitaalisia tuotteita
  • Kansalaiset: valinnanvaran lisääntyminen, avoimemmat, turvallisemmat ja luotettavammat digitaaliset palvelut, jotka ovat EU:n arvojen mukaisia
  • Kehittäjät ja innovoijat: pääsy suuriin yhteistyöekosysteemeihin, jotka mahdollistavat tietämyksen jakamisen, kokeilut ja rajatylittävän yhteistyön

Mitkä ovat Euroopan avoimen lähdekoodin ekosysteemin nykyiset haasteet?

Euroopan avoimen lähdekoodin ekosysteemillä on potentiaalistaan huolimatta edelleen rakenteellisia haasteita. Näitä ovat muun muassa rajallinen pitkän aikavälin rahoitus, vaikeudet hankkeiden ylläpitämisessä ja laajentamisessa sekä esteet siirtymisessä innovoinnista teolliseen käyttöönottoon.

Muita haasteita ovat eurooppalaisten ratkaisujen hajanaisuus, rajoitettu pääsy julkisiin hankintoihin ja riippuvuus määräävässä asemassa olevista EU:n ulkopuolisista teknologian tarjoajista. Monissa tapauksissa avoimen lähdekoodin hankkeiden tuottama taloudellinen arvo otetaan huomioon Euroopan ulkopuolella, mikä rajoittaa eurooppalaisten kehittäjien ja yritysten mahdollisuuksia hyötyä täysimääräisesti panoksestaan.

Näiden kysymysten ratkaiseminen edellyttää vahvempaa koordinointia, parempia rahoitusmekanismeja, parempia hallintokehyksiä ja tukea kestäville avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleille.

Mikä on EU:n avoimen lähdekoodin strategian konkreettinen lähestymistapa?

EU:n avoimen lähdekoodin strategiassa sovelletaan koko elinkaaren kattavaa lähestymistapaa, joka kattaa koko ketjun tutkimuksesta ja kehittämisestä markkinoille saattamiseen, käyttöönottoon sekä kriittisten avoimen lähdekoodin komponenttien pitkän aikavälin ylläpitoon ja hallinnointiin, myös EU:n toimielimissä.

Strategiassa esitetään konkreettisia toimia laajemman avoimen lähdekoodin ekosysteemin vahvistamiseksi tukemalla rahoittajia, säätiöitä, yrityksiä ja käyttäjiä. toteuttamiskelpoisten avoimen lähdekoodin liiketoimintamallien mahdollistaminen; avoimen lähdekoodin edistäminen hankinnoissa; ja avoimen lähdekoodin aseman vahvistaminen standardoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Keskeisiä täytäntöönpanoalueita ovat muun muassa seuraavat:

  • Edistetään avoimen lähdekoodin ratkaisuja keskeisissä EU:n toimintapolitiikoissa, kuten EU:n digitaalisen identiteetin ekosysteemissä, mukaan lukien eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko (EUDI-lompakko) ja eurooppalainen yrityslompakko (EBW).
  • Vahvistetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa erityisesti digitaalisten yhteisresurssien eurooppalaisen digitaali-infrastruktuurikonsortion kautta turvallisten avoimen lähdekoodin vaihtoehtojen kehittämiseksi, mukauttamiseksi ja laajentamiseksi julkisille palveluille
  • Julkishallintojen saaminen ankkuroimaan käyttäjät ja rahoittajat avoimeen lähdekoodiin hankintaohjeistuksen, avoimen lähdekoodin kilpailuttamisen, avoimen lähdekoodin ohjelmatoimiston ja sen verkostojen vahvistamisen, uudelleenkäytettävien julkisten digitaalisten varojen sekä avoimuuden ja suvereniteetin sisällyttämisen avulla digitaalisia investointeja koskeviin päätöksiin
  • Uusien avoimen lähdekoodin rakenneosien kehittämisen tukeminen kriittisillä teknologia-aloilla, mukaan lukien käyttöjärjestelmät, pilvipalvelut ja reunaratkaisut, tekoäly, kyberturvallisuus, ohjelmistokehitysinfrastruktuuri, puolijohteet ja tulevat internetarkkitehtuurit
  • Kriittisten avoimen lähdekoodin komponenttien pitkän aikavälin ylläpidon, turvallisuuden ja kestävyyden varmistaminen erityisesti taloudenhoidon, EU:n arviointikehyksen, riippuvuusanalyysin ja avoimen lähdekoodin ylläpitovälineen avulla
  • Avoimen teknologian parissa työskentelyyn tarvittavien taitojen parantaminen, mukaan lukien tuki avoimen lähdekoodin kehittämiselle ja osallistujien liikkuvuudelle Erasmus+ -ohjelman 2027 kaltaisten ohjelmien kautta

Tavoite 1 – Avoin lähdekoodi teknologian suvereniteettia varten

Käyttöönotto & ampeeri; käyttöönotto

  • Scale the Open Internet Stack – luettelo avoimen lähdekoodin ratkaisuista, jotka ovat EU:n painopisteiden ja sääntöjen mukaisia.
  • Tuetaan avoimen lähdekoodin vaihtoehtojen käyttöönottoa valmistajakohtaisille ratkaisuille yhdessä jäsenvaltioiden ja Digital Commons EDICin kanssa – pilvipalvelut, työpaikkatyökalut, turvallinen sähköposti, hajautettu sosiaalinen media.
  • Edistetään avointa lähdekoodia EUDI-lompakossa, eurooppalaisessa yrityslompakossa ja iän todentamisessa.

Rakentaminen ja kehittäminen

  • Asetetaan etusijalle avoimen lähdekoodin rahoitus keskeisillä aloilla, kuten puolijohteet, käyttöjärjestelmät, pilvipalvelut, tekoäly, kyberturvallisuus ja tulevaisuuden internet.

Tavoite 2 – Elinvoimainen avoimen lähdekoodin ekosysteemi

  • Tuetaan startup-yrityksiä kiihdyttämöjen, juridisen/lisensointiavun, koulutuksen ja hankintamahdollisuuksien kautta.
  • Kehitetään taloudenhoidon välineistö ja tuetaan EU:hun sijoittautuneita taloudenhoito-organisaatioita strategisten voimavarojen osalta.
  • Turvallisuus: Luo avoimen lähdekoodin ylläpitoväline, kriittinen riippuvuuskartoitus ja peilausominaisuudet.
  • Investoidaan koulujen, yliopistojen, virkamiesten ja oppijoiden taitoihin.

Tavoite 3 – Avoin lähdekoodi julkishallinnossa

  • Laaditaan hankintaohjeet avoimia standardeja ja avoimen lähdekoodin tarjousten oikeudenmukaista arviointia varten.
  • Vahvistetaan komission avoimen lähdekoodin ohjelmatoimistoa (OSPO), EU:n julkisen sektorin OSPO-verkostoa ja Yhteentoimiva Eurooppa -mekanismeja.
  • Määritetään yhteiset tietoturvan perustasot komission tietovarastoille: seuranta, haavoittuvuudet, lisenssien noudattaminen ja riippuvuusriski.
  • Sisällytetään avoimuus ja sisäänrakennettu suvereniteetti digitaalisten investointien ja hallinnon tarkastuksiin.

Tavoite 4 – Vahvistetut standardit ja kansainvälinen tiedotus

  • Edistetään EU:n avoimen lähdekoodin kehittäjiä ja ratkaisuja kansainvälisesti EU:n teknologia-alan liiketoimintatarjouksen avulla.
  • Tuetaan EU:n kehittämien välineiden – avoimen internetpinon, tekoälyn, digitaalisen identiteetin ja yrityslompakoiden – käyttöönottoa kumppanimaissa.
  • Otetaan avoimen lähdekoodin yhteisöt mukaan standardointiin muun muassa tarkistamalla EU:n standardointiasetusta.

Mitä EU:n toimia avoimen lähdekoodin tukemiseksi on jo toteutettu?

Viime vuosina useat eurooppalaiset aloitteet ovat edistäneet EU:n avoimen lähdekoodin ekosysteemiä. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat:

  • Seuraavan sukupolven Internet-aloite (NGI): tuetaan avointa, luotettavaa ja käyttäjäkeskeistä internetteknologiaa
  • SIMPL-ohjelma: avointen, turvallisten ja yhteentoimivien väliohjelmistojen kehittäminen eurooppalaisia data-avaruuksia varten 
  • GenAI4EU-aloite: tuetaan avointen ja luotettavien tekoälyratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa
  • Siruyhteisyritys (RISC-V ja ohjelmistomääritelty ajoneuvopino): tuki avoimille laitteistoille ja teollisille sovelluksille
  • Käytä tekoälyä -strategia: luodaan tekoälyn käyttöönottoa julkisella sektorilla tukeva välineistö, johon sisältyy käytännöllisten, avoimen lähdekoodin ja uudelleenkäytettävien välineiden ja ratkaisujen yhteinen tietokanta
  • EU:n toimielinten avoimen lähdekoodin ohjelmistostrategia: Strategialla kannustetaan EU:n toimielimiä käyttämään, jakamaan ja edistämään avoimen lähdekoodin ratkaisuja, edistämään uudelleenkäyttöä, vähentämään kustannuksia ja edistämään hallintojen välistä yhteistyötä.

 

Viimeisimmät uutiset

Aiheeseen liittyvää

Aiheesta laajemmin

Teknologinen suvereniteetti tarkoittaa Euroopan kykyä toimia itsenäisesti digitaalisessa maailmassa kehittämällä ja valvomalla keskeisiä teknologioita, dataa ja infrastruktuuria ja vähentämällä samalla riippuvuutta EU:n ulkopuolisista palveluntarjoajista.

Katso myös