Arvokkaat tietoaineistot: Kysymyksiä ja vastauksia

• Osa julkisen sektorin tuottamasta datasta on erityisen kiinnostavaa lisäarvopalvelujen ja -sovellusten luojille. Esimerkiksi data-aineistojen uudelleenkäyttö, kuten liikkuminen tai rakennusten geolokalisointi, voi avata liiketoimintamahdollisuuksia logistiikalle tai liikenteen aloille ja parantaa julkisten palvelujen tarjoamisen tehokkuutta esimerkiksi ymmärtämällä liikennevirtoja liikenteen tehostamiseksi.
• Data-aineistot, kuten meteorologiset havaintotiedot, tutkatiedot, ilmanlaatu ja maaperän saastuminen sekä melutasotiedot, voivat myös tukea tutkimusta ja digitaalista innovointia sekä paremmin tietoon perustuvaa päätöksentekoa erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjunnassa; tällä on myönteinen vaikutus elämänlaatuun.
• Tutkimukset ja kokemukset ovat osoittaneet, että julkisen sektorin hallussa olevien tietojen olisi oltava oletusarvoisesti saatavilla mahdollisimman laajasti, jotta julkisen sektorin tiedoilla olisi myönteinen vaikutus talouteen. Teknisten, oikeudellisten ja taloudellisten esteiden jatkuminen johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa julkisen sektorin tietoja ei käytetä riittävästi Euroopassa huolimatta siitä, että EU:n politiikka ja lainsäädäntö ovat olleet käytössä lähes 20 vuotta ja että kansallisella tasolla on tehty mittavia investointeja. Avointa dataa koskevalla direktiivillä vahvistetaan formaatteja koskevia nykyisiä sääntöjä, mikä mahdollistaa erilaiset uudelleenkäyttöskenaariot, mukaan lukien reaaliaikaisesti toimitettava dynaaminen data. Direktiivissä käsitellään yksinomaisia käytäntöjä, joilla rajoitetaan julkisen sektorin datan saatavuutta eksplisiittisten yksinoikeusjärjestelyjen lisäksi. Uudet säännöt sallivat maksujen tiukentamisen ja poistavat kohtuuttomat kustannukset uudelleenkäytön esteenä.
• Näiden jäljellä olevien esteiden poistamiseksi avointa dataa koskevassa direktiivissä velvoitettiin Euroopan komissio antamaan täytäntöönpanoasetus, jossa määritellään konkreettiset HVD-laitteet. Julkisen sektorin organisaatioiden on asetettava kyseiset HVD-laitteet saataville maksutta koneellisesti luettavassa muodossa sovellusrajapintojen (API) kautta ja tarvittaessa joukkolatauksena.
• Avointa dataa koskevassa direktiivissä määritellään HVD-asiakirjat ”julkisen sektorin elimen hallussa oleviksi asiakirjoiksi, joiden uudelleenkäytöllä on merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle, ympäristölle ja taloudelle”. HVD:tä voidaan käyttää uudelleen mihin tahansa tarkoitukseen (kuten minkä tahansa avoimen datan tapauksessa).

• Avointa dataa koskevassa direktiivissä säädetään kuudesta HVD-direktiivistä: geospatiaalinen, Earth havainto ja ympäristö, meteorologinen,tilastot, companies ja yrityksen omistus, ja liikkuvuus.
• Arvokkaiden tietoaineistojen luettelossa eiperiaatteessa viitata henkilötietoihin. Jos kuitenkin tietyt tietoaineistot katsotaan henkilötiedoiksi jäsenvaltioissa tai jos jäsenvaltiot päättävät laajentaa luettelon koskemaan henkilötietoja, yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen on varmistettava.
• Avointa dataa koskeva direktiivi antaa komissiolle mahdollisuuden laajentaa tätä alkuperäistä temaattista vaihteluväliä delegoidulla säädöksellä, jos se on tarpeen teknologian ja markkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi.

• Valitakseen kunkin kuuden luokan erityiset tietokokonaisuudet komissio kuuli monenlaisia sidosryhmiä, jotka edustavat sekä datan haltijoita että käyttäjiä.
• Sidosryhmien haastatteluissa voitiin laatia alustava ”toivomusluettelo” tietoaineistoista, joiden katsotaan olevan arvokkaita (taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja uudelleenkäytön näkökulmasta).
• Samaan aikaan vaikutustenarvioinnin tukitutkimuksessa kartoitettiin kaikki asiaan liittyvä Euroopan tason lainsäädäntö, jotta voitaisiin yksilöidä EU:n sääntöjen piiriin jo kuuluvat tietokentät. Tämän jälkeen tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin kutakin tietoaineistoa voitiin pitää ”korkeana” avointa dataa koskevan direktiivin14 artiklan 2 kohdassa lueteltujen arviointiperusteiden mukaisesti.

• HVD:t vähentävät merkittävästi Euroopan datavetoisten markkinoiden markkinoille pääsyn esteitä ja lisäävät uudelleenkäytettävien data-aineistojen määrää. Tämä puolestaan edistää uusien digitaalisten palvelujen syntymistä ja olemassa olevien palvelujen tai liiketoimintaprosessien parantamista.
• Erilaisten tilastoaineistojen (työmarkkinat, väestörakenne, teollisuustuotanto)parempi saatavuus helpottaa mahdollisten politiikkatoimien vaikutusten ennustamista. Lisäksi avoin yritysdata lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa yksityisten investointien tai julkisen tuen paremman kohdentamisen.
• Yrityksiä koskevien tietojen laajemmalla saatavuudella on selkeitä sosiaalisia etuja esimerkiksi rikollisuuden (ml. talousrikollisuuden) torjunnassa, kansalaisten osallistumisen lisääntymisessä ja taloudellisten liiketoimien avoimuudessa.
• Viimeaikaiset aloitteet covid-19-pandemian hillitsemiseksi ovat myös osoittaneet, että sairaaloiden, tapahtumien ja väestön geopaikallistaminen on tärkeää.

• HVD- laitteet on suunniteltupk-yritysten ja startup-yritysten hyödyksi,sillä niillä ei useinkaan ole riittävästi henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja julkisen sektorin datan laadun hankkimiseksi ja parantamiseksi.
• Datan tarjonnanlisääntyminen lisää yrittäjyyttä ja johtaa uusien yritysten perustamiseen. Lisäksi HVD:istä voi tulla startup-yritysten tärkeä tekijä, joka voi validoida liiketoimintatapansa ja houkutella sijoittajia.
• Avoin data voi myös antaa vaikutusmahdollisuuksia pk-yrityksille, joille julkisen sektorin dataa hyödyntävistä dataohjelmistoratkaisuista voi tulla niiden tärkein tuote tai palvelu.
• Tietojen vapaa saatavuus auttaa tasapainottamaan pk-yritysten asemaa suhteessa Big Tech -yrityksiin, joille tietojen hankinnan hinta ei ole merkittävä este.

• Viranomaisten on ainoastaan asetettava saataville olemassa olevia tietoja. Niillä ei ole velvollisuutta aloittaa uusien tietojen tuottamista.
• Julkinen sektori vastaa kustannuksista, jotka liittyvät datan julkaisemisen tarvittavaan tekniseen parantamiseen (rajapintojen kautta), ja sen on lopetettava HVD-laitteiden uudelleenkäytöstä perittävät maksut.
• Tätä vaikutusta olisi lievennettävä hyödyillä, joita saadaan datan paremmasta saatavuudesta ja käytettävyydestä julkisella sektorilla sekä uudelleenkäyttöä koskevien pyyntöjen käsittelyyn, lisenssineuvotteluihin ja maksujen käsittelyyn liittyvän hallinnollisen taakan keventämisestä. Komissio tukee myös julkisen sektorin elimiä konkreettisilla toimilla Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa.
• HVD-luettelo laadittiin yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja se laadittiin perusteellisen vaikutustenarvioinnin perusteella. Sellaisenaan se sisältää vain dataa, jonka uudelleenkäytöstä saadaan hyötyjä, jotka ovat suurelta osin suuremmat kuin sen vapaaseen tarjoamiseen liittyvät kustannukset.

• Julkisen sektorin elimen hallussa olevien henkilötietojen uudelleenkäyttö on sallittua kahdella ehdolla: tietojen on oltava yleisesti yleisön saatavilla[1], ja niiden uudelleenkäytössä (eli henkilötietojen käsittelyssä) on noudatettava kaikilta osin yleistä tietosuoja-asetusta, joka on etusijalla avointa dataa koskevan direktiivin säännöksiin nähden.
• HVD-laitteitakoskevassa täytäntöönpanoasetuksessa viitataan dataan, joka kuuluu avointa dataa koskevan direktiivin soveltamisalaan ja johon näin ollen sovelletaan samoja rajoituksia. Vaikutustenarvioinnissa esitetyssä HVD-luetteloluonnoksessa vältetään yleensä henkilötietojen sisällyttäminen sen soveltamisalaan. Tämä valinta oli tarkoituksellinen, koska tällaisen datan laaja sisällyttäminen vähentäisi aloitteen oikeudellista toteutettavuutta ja lisäisi kustannuksia julkisen sektorin elimille, joiden on varmistettava yleisen tietosuoja-asetuksen noudattaminen.

Viranomaisten on varmistettava, että kaikki HVD-luettelon tietoaineistot ovat saatavilla 9. kesäkuuta 2024 alkaen uudelleenkäyttöystävällisissä olosuhteissa: maksuton koneluettavassa muodossa, sovellusrajapintojen kautta ja tarvittaessa irtotavarana.