Digitaalinen oppiminen ja tieto- ja viestintätekniikka koulutuksessa

Digitaalista oppimista koskeva toimintasuunnitelma

Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma (2021–2027) on Euroopan unionin (EU) poliittinen aloite, jolla tuetaan EU:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kestävää ja tehokasta mukauttamista digitaaliaikaan.  

Tavoitteidensa saavuttamiseksi toimintasuunnitelmassa esitetään 13 toimea kahdella ensisijaisella alalla: 

1. Tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittämisen edistäminen;
2. Digitaalisten taitojen ja osaamisen parantaminen digitalisaatiota varten.

Painopisteessä 1 toimessa 6 asiantuntijaryhmälle on annettu tehtäväksi laatia tekoälyä ja datan käyttöä koulutuksessa koskevat eettiset ohjeet, jotka perustuvat tekoälyä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän vuonna 2019 esittämiin luotettavaa tekoälyä koskeviin eettisiin suuntaviivoihin.

Painopisteen 2 toimessa 7 asiantuntijaryhmälle on annettu tehtäväksi laatia opettajille ja kasvattajille yhteiset suuntaviivat digitaalisen lukutaidon edistämiseksi ja disinformaation torjumiseksi koulutuksen avulla.

Suuntaviivojen odotetaan valmistuvan syyskuussa 2022.

Euroopan komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla. Tiedonanto oli komission panos Göteborgin huippukokouksessa pidettyyn koulutusta ja kulttuuria käsittelevään johtajien kokoukseen. Jotkin toimet on hyväksyttävä vuoteen 2025 mennessä.

Digitaalisen oppimisen tutkimuksen ja innovoinnin rahoittaminen

Euroopan komissio rahoittaa monia digitaalisen oppimisen tutkimukseen ja innovointiin liittyviä toimia useista ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta sekä edeltävistä ohjelmista Horisontti 2020, seitsemännestä puiteohjelmasta ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta.

Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa on suunnitteilla seuraavat ehdotuspyynnöt:

• eXtended Reality Learning – Engage and Interact (TOPIC ID: HORIZON-CL4-2022-HUMAN-01-19), aloituspäivä: joulukuuta 2021;

• Digitaalinen Eurooppa -ohjelman vuosien 2021–2022 työohjelmaan kuuluvat ehdotuspyynnöt sisältävät 17.11.2021–22.2.2022 avoinna olevaa osaamisen data-avaruutta koskevia valmistelutoimia.

Horisontti 2020 -puiteohjelma kattoi seuraavat alat:

• Mentorointiohjelma kouluille: innovoinnin valtavirtaistaminen levittämällä tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia kehittyneitä opetuskäytäntöjä laajalle koulupiirille (DT-TRANSFORMATIONS-21-2020),voimaannuttava ja osallistava seuraavan sukupolven internet (ICT-2019-30)
• kansainvälisen kumppanuuden kehittäminen matalan ja keskitulotason maissa (ICT-39-2016-2017);
• oppimis- ja osaamisteknologiat (ICT-22-2016)
• tekniikat ihmisten oppimisen ja opetuksen parantamiseksi (tieto- ja viestintätekniikka 20–2015)
• kehittyneet digitaaliset peliteknologiat (TVT 21–2014).

Euroopan parlamentin aloitteen mukaisesti komissio osarahoittaa pilottihanketta ja valmistelutoimia. Meneillään olevat toimet ovat seuraavat:

• valmistelutoimi – Koulutusvälineiden saatavuuden parantaminen alueilla ja yhteisöissä, joilla on heikot yhteydet tai teknologian saatavuus (PPPA-2021-RemoteDigEdu);
• pilottihankehaku – Girls 4 STEM in Europe (Girls4STEM-2019) ja valittu hanke GEM – Empower Girls to Embrace their Digital and Entrepreneurial Potential.

Koulujen digitalisointi

Komissio toteutti toisen kouluille suunnatun kyselytutkimuksen: Tieto- ja viestintätekniikka koulutuksessa vuonna 2019. Kyselyllä oli kaksi tavoitetta:

1. esikuva-analyysi tieto- ja viestintätekniikan edistymisestä kouluissa;
2. määritellä malli hyvin varustetulle ja yhdistetylle luokkahuoneelle.

Tutkimus tehtiin 31 maassa (EU27 + Yhdistynyt kuningaskunta, Norja, Islanti ja Turkki). Se tarjoaa yksityiskohtaisia ja luotettavia esikuva-analyysejä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kouluopetuksessa eri puolilla Eurooppaa sekä infrastruktuurin tarjoamisesta, käytöstä, luottamuksesta ja asenteista.

Euroopan komissio julkaisi myös tutkimuksen satelliittipohjaisista laajakaistapalveluista kouluissa. Tutkimus osoitti, että vuonna 2015 arviolta 18 prosentilla EU:n perus- ja keskiasteen kouluista ei ollut laajakaistayhteyttä. Tutkimuksessa todettiin, että satelliittilaajakaista voisi olla tehokas vaihtoehto heikosti yhteenliitetyille kouluille. Se ehdotti myös, että arvosetelijärjestelmää voitaisiin käyttää välineenä koulujen laajakaistakuilun kuromiseksi umpeen.