Datasäädös

Taustaa ja kohokohtia

Asetus datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä – joka tunnetaan myös datasäädöksenä – tuli voimaan 11. tammikuuta 2024. Säädös on Euroopan datastrategiankeskeinen pilari, ja sillä edistetään merkittävästi digitaalisen vuosikymmenentavoitetta edistää digitalisaatiota. Tarkempia tietoja on datasäädöksessä .

Uudet toimenpiteet täydentävätdatahallintosäädöstä , joka oli ensimmäinen Euroopan datastrategian mukainen tuotos ja jota alettiin soveltaa syyskuussa 2023. Datahallintosäädöksellä säännellään prosesseja ja rakenteita, jotka helpottavat vapaaehtoista datan jakamista, kun taas datasäädöksessä selvennetään, kuka voi luoda arvoa datasta ja millä edellytyksillä. Yhdessä nämä kaksi säädöstä helpottavat datan luotettavaa ja turvallista saatavuutta ja edistävät sen käyttöä keskeisillä talouden aloilla ja yleistä etua koskevilla aloilla. Ne edistävät myös EU:n datan sisämarkkinoiden luomista, mikä hyödyttää viime kädessä sekä Euroopan taloutta että koko yhteiskuntaa.

Datasäädöksellämahdollistetaan datan arvon oikeudenmukainen jakautuminenvahvistamalla selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt dataan pääsylle ja sen käytölle Euroopan datataloudessa, mitä esineideninternetin yleistyminen korostaa.  Tämän asetuksen ansiosta verkkoon liitetyt tuotteet on suunniteltava ja valmistettava siten, että käyttäjät (yrityksettai kuluttajat) voivat helposti ja turvallisesti saada, käyttää ja jakaa tuotettua dataa.

Datasäädös on monialainen säädös (eli siinä vahvistetaan kaikkia sektoreita koskevat periaatteet ja ohjeet). Sillä ei muuteta nykyisiä dataan pääsyä koskevia velvoitteita, mutta tulevassa lainsäädännössä olisi noudatettava sen periaatteita. 

Mitä uudet toimenpiteet ovat?

Datasäädöksellä lisätään datan saatavuutta yritysten, kansalaisten ja julkishallintojen hyödyksi muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

• Parannetaan datan tuottamiseen osallistuvien yritysten ja kuluttajien oikeusvarmuutta erityisesti esineiden internetin puitteissa vahvistamalla selkeät säännöt datan sallitulle käytölle ja siihen liittyvilleehdoille ja pitämällä samalla kiinni siitä, että datan haltijatinvestoivat edelleen laadukkaaseen datan tuottamiseen. Uusilla säännöillä pyritään helpottamaan arvokkaan datan saumatonta siirtoa datan haltijoiden ja datan käyttäjien välillä säilyttäen samalla sen luottamuksellisuus. Tämä kannustaa useampia toimijoita niiden koosta riippumatta osallistumaan datatalouteen. Komissio kehittää myös mallisopimuslausekkeita auttaakseen markkinatoimijoita laatimaan ja neuvottelemaan oikeudenmukaisia tietojen yhteiskäyttöä koskevia sopimuksia.
• Tasapuolista datan yhteiskäyttöä haittaavan sopimusepätasapainon väärinkäytön lieventäminen. Tämä edellyttää, että yrityksiä suojellaan huomattavasti vahvempaa markkina-asemaa käyttävän osapuolen asettamilta epäoikeudenmukaisilta sopimusehdoilta.
• Säännöt, joiden nojalla julkisen sektorin elimet voivat saada ja käyttää yksityisen sektorin hallussa olevaa dataa erityisiin yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin. Julkisen sektorin elimet voivat esimerkiksi pyytää dataa, joka on tarpeen, jotta ne voivat reagoida nopeasti ja turvallisesti yleiseen hätätilaan yrityksille aiheutuvan taakan minimoimiseksi.
• Uudet säännöt, joilla luodaan puitteet sille, että asiakkaat voivat tosiasiallisesti vaihtaa datankäsittelypalvelujen tarjoajaa EU:n pilvipalvelumarkkinoiden avaamiseksi. Tämä edistää myös yleistä kehystä tietojen tehokkaalle yhteentoimivuudelle.
• Tietokantadirektiivintiettyjen näkökohtien tarkistaminen keskittyen erityisestisui generis -tietokantaoikeuden roolin selventämiseen. Tämä oikeus koskee tiettyjen tietokantojen sisällön turvaamista ja ulottaa sen soveltamisen tietokantoihin, jotka on johdettu esineiden internetin (IoT) laitteiden kautta tuotetusta tai hankitusta datasta. Näin varmistetaan, että datan haltijoiden ja käyttäjien etujen välinen tasapaino on EU:n datapolitiikan laajempien tavoitteiden mukainen. 

Miten se toimii käytännössä?

Datasäädös on tehokas innovoinnin ja uusien työpaikkojen moottori. Sen avulla EU voi varmistaa, että se on datavetoisen kehityksen uusimman aallon eturintamassa. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä uusien sääntöjen vaikutuksesta esineiden internetin laitteiden tuottaman datan saatavuuteen ja käyttöön.

• Kun ostat "perinteisen" tuotteen, saat kaikki sen komponentit ja lisävarusteet. Yhdistettyjen laitteiden (erityisesti esineiden internetin (IoT))tapauksessa uutta dataakuitenkin tuotetaan normaalin käytön aikana. Tämä lisää tuotetta ja siitä tulee yksi sen olennaisista komponenteista. Datasäädös antaa yksilöille ja yrityksille oikeuden päästä käsiksi älykkäiden esineiden, koneiden ja laitteiden hyödyntämisen kautta tuotettuun dataan.
• Verkkoon liitettyjen tuotteidenkäyttäjät voivat halutessaan jakaa näitä tietoja kolmansien osapuolten kanssa. Näin jälkimarkkinapalvelujen (esim. korjauspalvelujen) tarjoajat voivat parantaa ja innovoida palvelujaan ja edistää reilua kilpailua valmistajien tarjoamien vastaavien palvelujen kanssa. Näin ollen verkkoon liitettyjen tuotteiden käyttäjillä, kuten kuluttajilla, viljelijöillä, lentoyhtiöillä, rakennusyrityksillä tai rakennusten omistajilla, on mahdollisuus valita kustannustehokkaampia korjaus- ja huoltopalvelujen tarjoajia (tai hoitaa nämä tehtävät itse), mikä voi johtaa alhaisempiin hintoihin markkinoilla. Tämä voisi myös pidentää verkkoon liitettyjen tuotteiden käyttöikää ja edistää siten vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista.
• Teollisuuslaitteiden suorituskykyä koskevien tietojensaatavuus avaa mahdollisuuksia tehokkuuden lisäämiseen. Teollisuuden, maatalouden ja rakentamisen kaltaisilla aloilla voidaan optimoida toimintasyklejä, tuotantolinjoja ja toimitusketjun hallintaa hyödyntämällä koneoppimisteknologioita.
• Täsmäviljelyssä IoT-analytiikan soveltaminen yhteenliitetyistä laitteista saatavaan dataan antaa viljelijöille mahdollisuuden analysoida reaaliaikaisia tietoja, kuten sääolosuhteita, lämpötilaa, kosteustasoja, markkinahintoja ja GPS-signaaleja. Tämä analyysi tarjoaa arvokasta tietoa sadon optimoimiseksi ja lisäämiseksi. Reaaliaikaisten tietojen parempi ymmärtäminen tukee tehokkaampaa maatilasuunnittelua ja auttaa viljelijöitä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä resurssien kohdentamisesta.

Soveltamisen aloittaminen

Datasäädös tuli voimaan 11. tammikuuta 2024, ja sitä aletaan soveltaa syyskuussa 2025.

Avoin kuuleminen

Datasäädöstä koskevaavoin julkinen kuuleminen järjestettiin 3. kesäkuuta – 3. syyskuuta 2021. Tiivistelmäraportissa  tarkasteltiin kannanottoja ja esitettiin sidosryhmien näkemyksiä, jotka auttoivat muokkaamaan ehdotusta, keskittyen määrällisiin näkökohtiin.

Datasäädösehdotuksesta saatiinpalautetta sidosryhmiltä 14. maaliskuuta – 11. toukokuuta 2022. Palaute esitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja sitä hyödynnettiin lainsäädäntökeskustelussa.