Ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen vahvistamiseksi

Käytännesäännöistä

Mitkä ovat disinformaatiota koskevat käytännesäännöt?

Käytännesäännöissä vahvistetaan verkkoalustoja ja mainosalaa koskevat periaatteet ja sitoumukset, joilla torjutaan disinformaation leviämistä verkossa EU:ssa ja jotka sen allekirjoittajat ovat sopineet toteuttavansa. Se on maailman ensimmäinen itsesääntelyväline disinformaation torjumiseksi. Vuonna 2020 tehty käytännesääntöjen arviointi osoitti, että ne ovat hyvä esimerkki jäsennellystä yhteistyöstä verkkoalustojen kanssa avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi. Siinä yksilöitiin myös puutteita, kuten epäjohdonmukainen ja epätäydellinen soveltaminen alustojen ja EU-maiden välillä, puutteet käytännesääntöjen sitoumusten kattavuudessa, joihin disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen vahvistamista koskevilla ohjeilla pyritään puuttumaan.

Mitkä ovat käytännesääntöjä koskevat ohjeet?

Ohjeissa esitetään komission odotukset siitä, miten alustojen ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi vahvistettava disinformaatiota koskevia käytännesääntöjä puutteiden korjaamiseksi ja avoimemman, turvallisemman ja luotettavamman verkkoympäristön luomiseksi. Siinä esitetään myös käytännesääntöjen täytäntöönpanon vankan seurantakehyksen kulmakivet. Ohjeilla pyritään kehittämään nykyisiä käytännesääntöjä digipalvelusäädöksessä tarkoitetuksi yhteissääntelyvälineeksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta digipalvelusäädöksestä tehtävää lopullista sopimusta ja kuten Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa ilmoitettiin. Vahvistetut käytännesäännöt tarjoavat varhaisessa vaiheessa mahdollisuuden suunnitella asianmukaisia toimenpiteitä, joilla puututaan alustojen palvelujen toiminnasta ja käytöstä johtuviin järjestelmäriskeihin digipalvelusäädöksen ennakoitua riskinarviointi- ja riskienvähentämiskehystä silmällä pitäen.

Miten ohjeissa korjataan nykyisen säännöstön puutteet?

Ohjeissa puututaan käytännesäännöistä vuonna 2020 tehdyssä komission arvioinnissa havaittuihin suurimpiin puutteisiin ja puutteisiin ja hyödynnetään myös covid-19-disinformaation seurantaohjelmasta saatuja kokemuksia. Se kehottaa allekirjoittajia sitoutumaan voimakkaammin sen varmistamiseen, että disinformaation leviämiseen reagoidaan tehokkaammin, käytännesääntöjen johdonmukaisempaan soveltamiseen alustoilla ja EU-maissa, tehostettuun seurantajärjestelmään, jossa on selkeät keskeiset tulosindikaattorit, ja asianmukaiseen mekanismiin käytännesääntöjen säännöllistä mukauttamista varten. Siinä ehdotetaan käytännesääntöjen soveltamisalan laajentamista ja esitetään, miten käytännesääntöjen sitoumuksia olisi vahvistettava. Se kehottaa esimerkiksi toteuttamaan vahvempia toimenpiteitä disinformaation levittäjien demonetisoimiseksi, poliittisen mainonnan avoimuuden lisäämiseksi, manipuloivaan käyttäytymiseen puuttumiseksi, käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi, yhteistyön parantamiseksi faktantarkistajien kanssa ja tutkijoiden tiedonsaannin varmistamiseksi.

Mikä on ohjeiden mukaisen vahvistetun säännöstön soveltamisala?

Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa disinformaatio määritellään "vääräksi tai harhaanjohtavaksi sisällöksi, jota levitetään tarkoituksena pettää tai turvata taloudellinen tai poliittinen hyöty ja joka voi aiheuttaa yleistä haittaa". Vaikka käytännesääntöjen päätavoitteena on edelleen disinformaatio suppeassa merkityksessä, vahvistetuissa käytännesäännöissä olisi pyrittävä siihen, että allekirjoittajilla on käytössä asianmukaiset toimintapolitiikat ja että ne toteuttavat oikeasuhteisia toimia, joilla lievennetään myös väärän tiedon aiheuttamia riskejä, kun yleiseen haittaan liittyy merkittävä ulottuvuus ja kun sananvapauteen sovelletaan asianmukaisia suojatoimia. Ohjeissa käytetty yleinen termi ”disinformaatio” kattaa myös sekä informaatioon vaikuttavat operaatiot että sekaantumisen, myös ulkomaisten toimijoiden taholta, kun tiedonmanipulointia käytetään aiheuttamaan merkittävää haittaa yleisölle.

Ketkä ovat käytännesääntöjen allekirjoittajia?

Nykyisissä allekirjoittajissa on mukana merkittäviä EU:ssa toimivia verkkoalustoja sekä toimialajärjestöjä ja asiaankuuluvia toimijoita verkko- ja mainosekosysteemeissä. Ne ovat seuraavat: Google, Facebook, Twitter, Microsoft, TikTok, Mozilla, DOT Europe (entinen EDiMA), World Federation of Advertisers (WFA) ja sen belgialainen vastine, Belgian mainostajien liitto (UBA);  Euroopan viestintävirastojen liitto (EACA) ja sen kansalliset jäsenet Ranskasta, Puolasta ja Tšekistä: Association des Agences Conseils en Communication (AACC), Stowarzyszenie Komunikacji Marketingowej/Ad Artis Art Foundation (SAR) ja Asociace Komunikacnich Agentur (AKA) – Interactive Advertising Bureau (IAB Europe), Kreativitet & Kommunikation ja Goldbach Audience (Switzerland) AG.

Miten käytännesääntöjen sitoumukset pannaan täytäntöön? Entä digipalvelusäädöksellä luotu yhteissääntelykehys?

Ohjeet ovat osa komission kattavia toimia disinformaation torjumiseksi, ja niissä esitetään myös vankan seurantakehyksen kulmakivet. Ohjeilla pyritään kehittämään nykyisiä käytännesääntöjä kohti käytännesääntöjä osana digipalvelusäädöksessä säädettyä yhteissääntelykehystä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta digipalvelusäädöksestä lainsäädäntöprosessissa tehtävää lopullista sopimusta. Osana yhteissääntelykehystä digipalvelusäädöksessä määritellään tietyt tavoitteet ja vähimmäisvaatimukset, joita käytännesäännöissä on noudatettava.

Erittäin suuret alustat hyötyvät osallistumisesta vahvistettuihin käytännesääntöihin odotettaessa uusia pakollisia velvoitteita, joita niihin sovelletaan ehdotetun digipalvelusäädöksen nojalla. Erityisesti riskinarvioinnin, riskien vähentämisen, käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja mainontaan liittyvän avoimuuden osalta. Vahvistetut käytännesäännöt tarjoavat näin ollen varhaisessa vaiheessa mahdollisuuden suunnitella asianmukaisia toimenpiteitä, joilla puututaan yhteen alustapalvelujen aiheuttamista suurimmista riskeistä digipalvelusäädöksessä ehdotettua kehystä silmällä pitäen. Pienemmät alustat ja muut sidosryhmät hyötyisivät myös siitä, että ne liittyisivät tehostettujen käytännesääntöjen asianmukaisiin sitoumuksiin hyötyäkseen niiden parhaista käytännöistä ja suojautuakseen maineriskeiltä, joita aiheutuu niiden järjestelmien väärinkäytöstä disinformaation levittämiseen.

Vaikka käytännesääntöjen mukaisesta yhteistyöstä on lukuisia etuja, käytännesääntöjen allekirjoittaminen on edelleen alustan vapaaehtoinen päätös, myös ehdotetun digipalvelusäädöksen nojalla.

Voivatko uudet allekirjoittajat liittyä käytännesääntöihin?

Kyllä, komissio kannustaa uusia allekirjoittajia liittymään käytännesääntöihin ja osallistumaan niiden tarkistamiseen, koska laajempi osallistuminen lisää käytännesääntöjen vaikutusta ja vaikuttavuutta. Yksi komission suosituksista vahvistetuille käytännesäännöille on sisällyttää niihin räätälöityjä sitoumuksia, jotka vastaavat allekirjoittajien tarjoamien palvelujen monimuotoisuutta, niiden kokoa ja niiden erityisiä rooleja ekosysteemissä. Allekirjoittajien olisi sitouduttava palvelujensa kannalta merkityksellisiin sitoumuksiin. Mahdolliset allekirjoittajat voivat jo ottaa yhteyttä komission yksiköihin liittyäkseen vahvistettuihin käytännesääntöihin ja osallistuakseen niiden laatimiseen.

Kuka voi olla mahdollinen uusi allekirjoittaja?

Mahdollisia uusia allekirjoittajia voivat olla EU:ssa toimivat vakiintuneet ja uudet alustat, yksityisviestipalvelut, verkkomainonnan ekosysteemin asiaankuuluvat sidosryhmät (esim. mainospörssit, mainosteknologian tarjoajat, tuotemerkkien omistajat), muut toimijat, jotka tarjoavat palveluja, joita voidaan käyttää disinformaation demonetisoimiseen (esim. sähköiset maksupalvelut, sähköisen kaupankäynnin alustat, joukkorahoitus-/lahjoituspalvelut), sekä sidosryhmät, jotka voivat edistää käytännesääntöjen tehokasta toimintaa välineillä, välineillä, ratkaisuilla tai asiantuntemuksella.

Covid-19-disinformaation seurantaohjelma

Miten covid-19-disinformaation seurantaohjelmasta saadut kokemukset hyödyttävät vahvistettuja käytännesääntöjä?

Covid-19-disinformaation seurantaohjelma on tarjonnut perusteellisen yleiskuvan toimista, joita alustat ovat toteuttaneet torjuakseen koronavirusta ja rokotteita koskevaa väärää ja harhaanjohtavaa tietoa. Se on osoittautunut hyödylliseksi avoimuustoimenpiteeksi, jolla varmistetaan alustojen julkinen vastuuvelvollisuus, ja se on tehnyt käytännesäännöistä stressitestin. Alustat ovat raportoineet toimista, joita on toteutettu arvovaltaisten lähteiden näkyvyyden lisäämiseksi, yleisen edun mukaisen luotettavan tiedon saannin helpottamiseksi kehitetyistä välineistä, väärien tai harhaanjohtavien, todennäköisesti fyysistä haittaa aiheuttavien tietojen sisällön alentamisesta ja siihen liittyvistä toimista, kriisiä hyödyntävän mainonnan kieltämisestä ja tarkkojen tietojen antamisesta rokotteista.

Seurantaohjelmassa tuotiin esiin myös useita puutteita. Parannetun seurantajärjestelmän olisi mahdollistettava käytännesääntöjen allekirjoittajien sitoumusten täytäntöönpanon säännöllinen arviointi ja käytännesääntöjen tehokkuuden arviointi disinformaation torjuntavälineenä. Seurantakehyksen olisi perustuttava vahvoihin ja täsmällisiin keskeisiin tulosindikaattoreihin, joilla mitataan allekirjoittajien toteuttamien politiikkojen tuloksia ja vaikutuksia, jäljempänä ’palvelutason indikaattorit’, sekä keskeisiin tulosindikaattoreihin, joilla mitataan käytännesääntöjen kokonaisvaikutusta disinformaatioon EU:ssa, jäljempänä ’rakenteelliset indikaattorit’. Vahvistetuilla käytännesäännöillä olisi varmistettava, että tiedot toimitetaan vakiomuodossa ja jäsenvaltioittain eriteltyinä.

Mainossijoittelu ja poliittinen mainonta

Miten ohjeilla pyritään vähentämään disinformaation hyödyntämistä?

Alustojen ja kaikkien muiden verkkomainonnan ekosysteemin toimijoiden olisi tehtävä yhteistyötä disinformaation kaupallistamisen lopettamiseksi mainostulojen avulla. Vahvistettujen käytännesääntöjen sitoumuksissa olisi sen vuoksi toteutettava yksityiskohtaisempia ja räätälöidympiä toimia, joilla puututaan verkkomainonnan jakeluun liittyviin disinformaatioriskeihin. Lisäksi bränditurvallisuusvälineisiin olisi sisällytettävä faktantarkistajilta ja tutkijoilta saatu analyysi disinformaatiokampanjoiden lähteistä. Brändien omistajien ja mainostajien olisi toisaalta sitouduttava välttämään mainonnan sijoittamista disinformaation viereen tai paikkoihin, joissa julkaistaan toistuvasti disinformaatiota.

Miten ohjeissa otetaan huomioon sponsoroidun poliittisen sisällön läpinäkyvyyttä koskeva tuleva lainsäädäntö?

Poliittista mainontaa koskevien käytännesääntöjen tarkistamisessa on otettava huomioon tuleva lainsäädäntöehdotus, ja se on tärkeä väline konkreettisen edistyksen aikaansaamiseksi sekä ennen lainsäädäntöä että lainsäädäntökehyksen kautta, kun se on otettu käyttöön. Vahvistetuissa käytännesäännöissä olisi kehitettävä teollisuusjohtoisia ratkaisuja, joilla tuetaan niiden täytäntöönpanoa ja saavutetaan jatkuvaa edistystä tällä alalla. Ohjeissa ehdotetaan käytännesääntöjen allekirjoittajien sitoumusten vahvistamista poliittisten mainosten avoimuuden ja julkistamisen lisäämiseksi. Mainokset olisi merkittävä selkeästi ja tehokkaasti maksulliseksi sisällöksi, ja käyttäjien olisi voitava ymmärtää, että näytetty sisältö sisältää poliittisiin kysymyksiin liittyvää mainontaa.

Käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Miten vahvistetuilla käytännesäännöillä olisi puututtava manipuloivaan käyttäytymiseen?

Ohjeissa ehdotetaan käytännesääntöjen vahvistamista, jotta ne kattaisivat kattavasti disinformaation levittämiseen käytettävät nykyiset ja uudet manipuloinnin muodot, kuten botit, valetilit, järjestäytyneet manipulointikampanjat ja tilivaltaukset. Räätälöidyillä sitoumuksilla olisi puututtava haavoittuvuuksiin ja varmistettava manipuloivan käyttäytymisen vaikutusten vähentämiseksi toteutettujen toimien avoimuus ja vastuuvelvollisuus.

Mitä toimenpiteitä ohjeissa ehdotetaan käyttäjien tietoisuuden parantamiseksi?

Disinformaation leviämisen rajoittamiseksi on keskeisen tärkeää tarjota käyttäjille välineitä, joiden avulla he voivat ymmärtää paremmin verkkoympäristöä, ja edistää vastuullisempaa käyttäytymistä verkossa. Ohjeissa kehotetaan käytännesääntöjen allekirjoittajia sitoutumaan ”turvalliseen suunnitteluun” palvelujensa arkkitehtuuria ohjaavana periaatteena. Tämä tarkoittaa, että allekirjoittajien olisi sitouduttava arvioimaan järjestelmiensä aiheuttamia riskejä ja suunnittelemaan palvelujensa arkkitehtuuri siten, että minimoidaan disinformaation leviämiseen ja voimistumiseen liittyvät riskit.

Vahvistettuihin käytännesääntöihin olisi sisällyttävä konkreettisia toimenpiteitä, joilla lievennetään riskejä siitä, että suosittelujärjestelmät ruokkivat disinformaation leviämistä, parantavat yleistä etua koskevan luotettavan tiedon näkyvyyttä ja antavat varoituksia käyttäjille, jotka ovat olleet vuorovaikutuksessa faktantarkistajien vääräksi tai harhaanjohtavaksi toteaman sisällön kanssa. Käyttäjille on myös annettava enemmän vaikutusvaltaa esimerkiksi siten, että he voivat ilmoittaa disinformaatiosta ja mukauttaa mieltymyksiään suosittelujärjestelmiin. Allekirjoittajia kannustetaan jatkamaan toimiaan medialukutaidon edistämiseksi.

Edistää tutkimus- ja faktantarkistusyhteisöä

Miten voidaan varmistaa, että tutkimusyhteisöllä on pääsy disinformaation asianmukaiseen tutkimiseen tarvittaviin tietoihin?

Tutkijoilla, kansalaisjärjestöillä, tutkivilla journalisteilla ja muilla kuin akateemisilla tutkijoilla on tärkeä rooli disinformaatioon liittyvien riskien kehittymisen ymmärtämisessä. Tämän alan tutkimuksen laatu riippuu siitä, mihin alustatietoihin tutkijoilla on pääsy. Komissio pyytää allekirjoittajia parantamaan merkittävästi nykyistä tilannetta, jolle on ominaista satunnaisten ja mielivaltaisten tietojen toimittaminen, joka ei vastaa kaikkia tutkimustarpeita. Allekirjoittajien olisi sen vuoksi tehtävä yhteistyötä tutkimusyhteisön, eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksen (EDMO) ja asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa luodakseen yhdessä oikeudellisen ja vankan kehyksen datan saatavuudelle tutkimustarkoituksiin.

Miten käytännesäännöillä voidaan parantaa faktantarkistustoimien vaikutusta?

Jotta voidaan puuttua merkittäviin puutteisiin ja faktantarkistustoimien epätasaiseen kattavuuteen eri yksiköissä ja EU-maissa, allekirjoittajien olisi sitouduttava laajentamaan yhteistyötä faktantarkistajien kanssa. Faktantarkistuksen vaikutusta voidaan lisätä myös lisäämällä faktantarkistajien tuottamaa sisältöä ja lisäämällä sen näkyvyyttä. Allekirjoittajien olisi tarkasteltava tehokkaita merkintäjärjestelmiä sekä yhteisen faktantarkistusrekisterin perustamista, mikä helpottaisi sen tehokasta käyttöä eri alustoilla, jotta voidaan estää faktantarkistajien kumoaman disinformaation leviäminen uudelleen. Yhteistyöllä faktantarkistajien kanssa olisi varmistettava heidän riippumattomuutensa, oikeudenmukainen korvaus, edistettävä yhteistyötä ja helpotettava palvelujen liikkuvuutta.

Säännöstön seuranta

Miten käytännesääntöjen täytäntöönpanoa seurataan tulevaisuudessa?

Käytännesääntöjen arviointi ja meneillään oleva covid-19-disinformaation seurantaohjelma ovat antaneet hyödyllistä tietoa käytännesääntöjen seurantajärjestelmän vahvistamiseksi. Parannettuihin käytännesääntöihin olisi sisällyttävä tehostettu seurantajärjestelmä, ja niillä olisi luotava vankka kehys, joka sisältää uudet jäsenvaltioiden tasolla mitattavissa olevat keskeiset tulosindikaattorit. Niiden avulla olisi voitava arvioida niiden politiikkojen vaikutusta, joita allekirjoittajat ovat toteuttaneet käytännesääntöjen mukaisten sitoumustensa täyttämiseksi, sekä käytännesääntöjen kokonaisvaikutusta disinformaatioon EU:ssa.

Allekirjoittajien olisi julkaistava vahvistetun seurantakehyksen puitteissa säännöllisiä raportteja, joissa käytetään yhdenmukaistettuja malleja ja joihin sisältyy vakiomuotoisia ja tarkastettavissa olevia muotoja tietojen toimittamiseksi keskeisten tulosindikaattoreiden perusteella. Verkkopalvelujen, joilla on disinformaation leviämiseen liittyvä korkeampi riskiprofiili, olisi raportoitava kuuden kuukauden välein sitoumusten täytäntöönpanosta ja arvioitava disinformaatioilmiöön liittyviä riskejä vuosittain. Muiden käytännesääntöjen allekirjoittajien olisi raportoitava vuosittain ja toimitettava toimintaansa vastaavat tiedot ja mittarit.

Ohjeissa ehdotetaan, että allekirjoittajien olisi sitouduttava luomaan, perustamaan ja ylläpitämään verkossa julkisesti saatavilla oleva yhteinen avoimuuskeskus, joka tarjoaa yleiskuvan allekirjoittajien käytännesääntöjen sitoumusten täytäntöönpanemiseksi hyväksymistä erityisistä toimintapolitiikoista.

Mikä on pysyvän työryhmän rooli?

Pysyvän työryhmän olisi tarkasteltava käytännesääntöjen kehittämistä ja mukauttamista tekniikan, yhteiskunnan, markkinoiden ja lainsäädännön kehitykseen. Työryhmän puheenjohtajana toimii komissio, ja siihen osallistuvat käytännesääntöjen allekirjoittajat sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon, EDMOn ja audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) edustajat. Siinä olisi tarkasteltava esimerkiksi jäsenvaltiotasolla mitattavissa olevien rakenteellisten indikaattoreiden ja mekanismien kehittämistä tai riskinarviointimenetelmän käyttöönottoa, jotta voidaan reagoida nopeasti erityistilanteissa ja -kriiseissä, kuten vaaleissa tai pandemiassa.