Eurooppalainen Parempi internet lapsille -strategia - BIK+

Yhä useammat lapset käyttävät internetiä yhä nuorempina ja monenlaisilla laitteilla. He käyttävät yhä enemmän aikaa verkossa – sosiaalisessa mediassa, verkkopeleissä ja mobiilisovelluksissa – usein ilman aikuisten valvontaa.

Vaikka Internet tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen, viestintään, luovuuteen ja viihteeseen, se avaa myös tiettyjä riskejä haavoittuvassa asemassa oleville käyttäjille, kuten lapsille. Alaikäiset voivat altistua haitalliselle sisällölle ja käyttäytymiselle verkossa, kuten verkkokiusaamiselle, seksuaaliselle häirinnälle, pornografialle, väkivallalle tai itsensä vahingoittamiselle. Tarvitaan tehokkaita vastauksia, jotta voidaan estää kielteiset seuraukset heidän kognitiiviselle, sosiaaliselle ja emotionaaliselle kehitykselleen. Uudet teknologiat, kuten tekoäly, parempi liitettävyys sekä laajennettu ja virtuaalinen todellisuus, muuttavat merkittävästi tapaa, jolla lapset osallistuvat ja ovat vuorovaikutuksessa yhteiskunnassa.

Mikä on BIK+-strategia?

Lasten internetin parantamista koskevalla eurooppalaisella strategialla (BIK+), joka hyväksyttiin 11. toukokuuta 2022, varmistetaan, että lapsia suojellaan, kunnioitetaan ja voimaannutetaan verkossa eurooppalaisten digitaalisten periaatteiden mukaisesti. Saatavilla on myös lapsiystävällinen versio BIK+-strategiasta. Strategia perustuu ensimmäiseen eurooppalaiseen strategiaan internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta (BIK).

BIK+:ssa otetaan huomioon sen täytäntöönpanoon ja seurantaan säännöllisesti osallistuvien monien eri näkemysten, erityisesti lasten, panos. Visiomme on tarjota ikätasolle sopivia digitaalisia palveluja, joissa jokaista lasta Euroopassa suojellaan, voimaannutetaan ja kunnioitetaan verkossa varmistaen, että ketään ei jätetä jälkeen.

Euroopan nuorison teemavuoden 2022 lippulaivahankkeessa BIK+ ehdotetaan toimia kolmen pilarin ympärille:

1. Turvalliset digitaaliset kokemukset - lasten suojeleminen haitalliselta ja laittomalta verkkosisällöltä, käyttäytymiseltä ja riskeiltä. Tavoitteena on parantaa nuorten kuluttajien hyvinvointia verkossa turvallisessa, ikätasolle sopivassa digitaalisessa ympäristössä, joka on luotu lasten etua kunnioittaen.
2. digitaalinen voimaannuttaminen – annetaan kaikille lapsille (myös haavoittuvassa asemassa oleville) mahdollisuus hankkia tarvittavat taidot ja osaaminen, jotta he voivat tehdä järkeviä valintoja ja ilmaista itseään turvallisesti ja vastuullisesti verkossa.
3. aktiivinen osallistuminen – lasten kunnioittaminen antamalla heille sananvaltaa digitaalisessa ympäristössä ja lisäämällä lapsijohtoista toimintaa innovatiivisten ja luovien turvallisten digitaalisten kokemusten edistämiseksi.

BIK+:n Better Internet for Kids -portaali tarjoaa tuhansia resursseja ja parhaita käytäntöjä kaikilla Euroopan kielillä. Portaali täydentää EU:n yhteisrahoittaman Safer Internet -keskusten verkoston työtä. Verkosto tavoittaa lapset, vanhemmat ja opettajat jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella.

Vaikka teollisuuden ja jäsenvaltioiden yhteistyö ja tuki ovat avainasemassa näiden suunnitelmien toteuttamisessa, nuorten osallistuminen on edelleen ensisijainen tavoite. BIK+ tukee lasten aktiivista osallistumista järjestämällä joka toinen vuosi lapsilähtöisen arvioinnin BIK+-strategiasta ja lisäämällä vertaistoimintaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä teollisuudessa nuorten käyttäjien kuulemiseksi.

Strategiaa hyödynnetään edelleen politiikan kehittämisessä ja sen seurannassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Komissio jatkaa kokemusten, asiantuntemuksen ja arvojen jakamista kansainvälisten järjestöjen ja kumppaneiden kanssa ja tukee yhteistä lähestymistapaa lasten digitaalisiin oikeuksiin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

Komissio on ottanut käyttöön kattavan oikeudellisen ja poliittisen kehyksen lasten suojelemiseksi ja voimaannuttamiseksi verkossa. Sen ytimessä ovat digipalvelusäädös (sekä sen täytäntöönpanoa ja alaikäisten suojelua koskevat suuntaviivat) ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi. Koska teknologia ja EU:n lainsäädäntö ovat muuttuneet vuodesta 2012, saatavilla on kooste asiaa koskevasta lainsäädännöstä.

Komissio on myös julkaissut iän todentamista koskevan suunnitelman heinäkuussa 2025 ja pilotoi ratkaisua jäsenmaiden, alustojen ja käyttäjien kanssa.

Komissio yhteisrahoittaa Safer Internet -keskuksia jäsenvaltioissa (koordinoijana Insafe) ja Better Internet for Kids -portaalia, joka on keskitetty yhteyspiste resursseille ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle kaikkialla Euroopassa. Niiden päätehtävänä on lisätä tietoisuutta ja edistää digitaalista lukutaitoa alaikäisten, vanhempien ja opettajien keskuudessa. Ne torjuvat myös verkkovälitteistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia vihjelinjojensa (INHOPE) kautta. 

Tietoisuuden lisääminen on olennainen osa verkkoturvallisuutta: Turvallisempi internet -päivää vietetään vuosittain noin 170 maassa, ja se tavoittaa miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa tapahtumien ja erilaisten toimien kautta.

Kaikkien näiden aloitteiden täydentämiseksi komissio hyväksyi helmikuussa 2026 verkkokiusaamisen torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman, jolla vastataan yhä useampiin tapauksiin sekä kansalaisten ja nuorten toimintapyyntöihin.

Komissio hyväksyi syyskuussa 2026 ehdotuksen EU KIDS ACT -säädökseksi ”EU Keeping Internet Digital Spaces Accountable and Trustworthy”. Ehdotus on jatkoa erityispaneelin raportin julkaisemiselle. Ehdotuksessa edellytetään, että digitaaliset palvelut ovat sisäänrakennetusti turvallisia, ja asetetaan 15 vuotta vähimmäisiäksi riippumattoman tilin luomiseksi.