Maatalouden tulevaisuus on täällä

Maatalouden tulevaisuutta muovaavat meneillään oleva tutkimus, innovointi ja valmiuksien kehittäminen maatalouselintarvikealalla, jota tukevat useat monirahoituskehysaloitteet. Nämä aloitteet tarjoavat ratkaisevan tärkeää rahoitusta sellaisten huipputeknologioiden, kuten tekoälyn, esineiden internetin, robotiikan ja digitaalisten alustojen, kehittämiseen ja toteuttamiseen, jotka muuttavat maataloutta ja auttavat rakentamaan kestävämmän ja tehokkaamman elintarvikejärjestelmän. Jatkuvan investointien ja yhteistyön avulla voimme luoda valoisamman tulevaisuuden maanviljelijöille, kuluttajille ja maapallolle.

Euroopan horisontti

Horisontti Eurooppa-puiteohjelma, Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, painottaa voimakkaasti kestävien ja osallistavien elintarvikejärjestelmien kehittämistä maatalouselintarvikealan tutkimuksen ja innovoinnin avulla. Pilarin II klusterista 6on myönnetty huomattavaa rahoitusta elintarvikkeisiin, biotalouteen, luonnonvaroihin, maatalouteen, kalastukseen, vesiviljelyyn ja ympäristöön liittyvien hankkeiden tukemiseen, mukaan lukien digitaalisten ratkaisujen käyttö maatalousalalla.

Erityisesti elintarvike-, biotalous-, luonnonvara-, maatalous-ja ympäristöalan työohjelmassa 2021–2022korostetaan seuraavia hankkeita,jotka liittyvät datan yhteiskäytön ja massadatan vaikutuksiin sekä (tosiaikaisen) anturidatan laajentamiseen tuotannon ja maatalouden ympäristöolosuhteiden EU:n laajuista seurantaa varten:

ScaleAgData

ScaleAgData pyrkii edistämään Euroopan maatalousalan yleistä kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä korkeakouluehdokkaan ”Maataloustiedon” ja maaperävaltuuskunnan työtä.

CrackSense

CrackSense pyrkii ratkaisemaan sitrushedelmien, granaattiomenan, syötäväksi tarkoitettujen viinirypäleiden ja makeiden kirsikoiden hedelmäkrakkausongelman kehittämällä ja laajentamalla anturiteknologioita, jotka tarjoavat reaaliaikaista anturitietoa pilotointitoiminnalla. Kerättyä anturidataa laajennetaan EU:n laajuisiksi tietokokonaisuuksiksi, jotka kattavat maanhavainnointidatan (Kopernicuksen toimittamat tiedot, esim. Sentinel) ja muita ympäristöolosuhteita koskevia tietokokonaisuuksia. Näiden tietojen avulla seurataan tutkittujen viljelykasvien maataloustuotantoa ja mahdollistetaan viljelijöiden ja viljelijöiden resurssien tehokas hallinta ja toiminnan kestävyys. Parantamalla näiden viljelykasvien maataloustuotantoa CrackSense auttaa myös luomaan mallin muille viljelykasveille.

AgriDataValue

AgriDataValue pyrkii vakiinnuttamaan asemansa ”Game Changer” älykkään maatalouden ja maatalouden ympäristöseurannassa ja vahvistamaan älykkään viljelyn valmiuksia, kilpailukykyä ja oikeudenmukaisia tuloja ottamalla käyttöön innovatiivisen, älykkään ja moniteknologian, täysin hajautetun alustan.

JUMALAINEN

Jumalallinen pyrkii osoittamaan maataloustietojen jakamisen kustannushyödyt ja lisäarvon. Tätä varten se kehittää maatalouden dataekosysteemin, joka yhdistää jo yleisesti jaetun datan ja käyttää myös toimialavetoisia pilottihankkeita, jotka on laadittu datanjakosuunnitelmissa. Tulokset tukisivat poliittisia päättäjiä, teknologian tarjoajia, tilojen edustajia ja muita maatalouden datan sidosryhmiä.

Lisäksi klusteri 4 (Digitaali, teollisuus ja avaruus)testaa ja validoi innovatiivisia teknologioita, kuten esineiden internetiä, pilvi- ja reunalaskentaa, tekoälyä, robotiikkaa ja lohkoketjuja maatalouden käyttötapausten avulla. Soveltamalla kehittyneitä teknologioita, kuten droneja, älykästä esineiden internetiä, tekoälyä ja reaaliaikaista anturidatan skaalausta sekä 5G- ja reunaratkaisuja etäviljelyyn, maatalouselintarvikealalle mahdollisesti koituvat hyödyt ovat suuret.

Lisäksi tehdään ristiinhyötyanalyysi ja mahdollinen markkinatutkimus, jotta voidaan varmistaa etenemissuunnitelma näiden teknologioiden käyttöönottamiseksi alalla.

DIGITAALINEN

DigitaalinenEurooppa -ohjelma (DIGITAL) tarjoaa kattavan lähestymistavan innovoinnin ja digitalisaation edistämiseen maatalousalalla. Siihen sisältyy useita aloitteita, joilla pyritään parantamaan alan taloudellista ja ympäristötehokkuutta, optimoimaan luonnonvarojen käyttöä ja edistämään vihreän kehityksen ohjelman ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Yksi ohjelman keskeisistä näkökohdista on yhteisen eurooppalaisen maatalouden data-avaruuden luominen, joka mahdollistaa turvallisen ja vastuullisen tietojenvaihdon, käsittelyn ja analyysin luonnonvarojen käytön optimoimiseksi ja datavetoisten innovaatioiden edistämiseksi maatalousalalla. Konsortio kokoaa yhteen tutkimuslaitosten, maatalouden datan välittäjien ja toimialajärjestöjen asiantuntijaryhmän kymmenestä maasta. Ryhmä tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa kartoittaakseen nykyistä tiedonjakoympäristöä, analysoidakseen hallintoa ja liiketoimintamalleja sekä määritelläkseen teknisen viitearkkitehtuurin maatalouden EU:n data-avaruuden toteuttamiseksi.

Toinen tärkeä aloite on maailmanluokan laajamittaisten tekoälyn testaus- ja koelaitosten (TEF) kehittäminen maatalouselintarvikealalla. Tämä tarjoaa palveluja, jotka auttavat arvioimaan ja validoimaan kolmannen osapuolen tekoäly- ja robotiikkaratkaisuja todellisissa olosuhteissa, joilla pyritään maksimoimaan maatalousalan digitalisoinnin vaikutukset.

Lisäksi ohjelmaan sisältyy eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien (EDIH) perustaminen, jotka tarjoavat teknistä asiantuntemusta ja kokeiluja teollisuuden ja julkisen sektorin digitalisaation mahdollistamiseksi. Nämä digitaali-innovaatiokeskittymät perustuvat kokemuksiin ja kokemuksiin, joita on saatu nykyisistä digitaali-innovaatiokeskittymistä, kuten SmartAgriHubs ja AgroRobofood. Näiden aloitteiden onnistuminen riippuu viljelijöiden ja muiden maatalousalan ammattilaisten digitaalisista taidoista. Tätä varten ohjelmaan sisältyy investointeja maanviljelijöiden digitaalisten taitojen parantamiseen erikoistuneiden koulutusohjelmien tai -moduulien avulla sekä tukea digitaalisten teknologioiden erityiskurssien suunnittelua ja toteuttamista maatalousalan ammattilaisille.

Miten eurooppalainen Cloud & Edge -strategia voisi vaikuttaa maatalousalaan?

DIGITAL-ohjelmasta rahoitetulla eurooppalaisella pilvipalveluja ja reunaa koskevalla strategialla odotetaan olevan merkittävä vaikutus maatalousalaan, koska se mahdollistaa pilvipalvelujen välisen infrastruktuurin ja palvelujen täysimääräisen käytön yhteisessä eurooppalaisessa maatalouden data-avaruudessa.

Miten Euroopan datastrategia vaikuttaa maatalousalaan?

Euroopan datastrategialla luodaan datan sisämarkkinat ja luodaan yhteinen eurooppalainen maatalouden data-avaruus. Eurooppalainen datahallintolaki lisää luottamusta B2B-datan jakamiseen, kun taas datalain tavoitteena on kannustaa hallituksia käyttämään yksityisesti hallussa olevaa dataa ja puuttua tietojen saatavuuteen ja käyttöön B2B-asetuksissa. Myös julkisen sektorin arvokkaita tietoaineistoja asetetaan saataville uudelleenkäyttöä varten.

Yhteistyö on avain Euroopan menestykseen

Yhteistyö on avainasemassa Euroopan potentiaalin hyödyntämisessämaatalouden numeroissa. Euroopan komissio näyttää esimerkkiä CNECT-pääosaston ja AGRI-pääosaston tiiviillä yhteistyöllä. On tärkeää, että kaikki sidosryhmät tekevät yhteistyötä onnistuakseen.

Digitalisaation etujen saavuttamiseksi on helpotettava viestintää viljelijöiden, maatalouskoneiden valmistajien, osuuskuntien, torjunta-aineiden toimittajien sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden, kuten digitaali- ja maatalousministeriöiden, välillä. Yhteistyön ja tehokkaan viestinnän avulla pystymme voittamaan haasteet ja hyödyntämään digitalisaation täyden potentiaalin maataloudessa.

Mitkä ovat uuden yhteisen maatalouspolitiikan päätavoitteet?

Uusi yhteinen maatalouspolitiikka 2023–27 rakentuu kymmenelle tavoitteelle, mukaan lukien monialainen tavoite, joka koskeenumerointia, tietämystä ja innovointia. Jäsenvaltiot voivat käyttää YMP:n välineitä edistääkseen maatalouden ja maaseudun digitalisaatiota.

Lisätietoja on yhteisen maatalouspolitiikan kotisivulla.

Entä Pellolta pöytään -strategia?

Pellolta pöytään -strategia on yksi EU:n vihreän kehityksen ohjelman pilareista, ja siinä asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat kestävän elintarviketuotannon tavoitteet, jotka edellyttävät digitaalisia ratkaisuja. IoF2020-sovelluksessa peltoviljelyssä käytettiin onnistuneesti esineiden internetin teknologioita optimoidakseen torjunta-aineiden käyttöä ja tehdäkseen viljelykasveista turvallisia kulutusta. Euroopan komissio tukee seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuurien ja -palvelujen tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa kaikkialla sekä teollisuusdatan, Edge & Cloud -yhteenliittymän käynnistämistä investointitoimien koordinoimiseksi ja Euroopan aseman vahvistamiseksi pilvi- ja reunalaskennan globaaleilla markkinoilla.

Lisätietoja on Pellolta pöytään -strategian kotisivulla.