Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi - yleiset periaatteet

Teknologianeutraalius

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi kattaa kaikki audiovisuaalista sisältöä sisältävät palvelut riippumatta sisällön toimittamiseen käytetystä tekniikasta. Sääntöjä sovelletaan riippumatta siitä, katsotko uutisia tai muuta audiovisuaalista sisältöä televisiosta, Internetistä, kaapelista tai mobiililaitteestasi. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä erotetaan toisistaan lineaariset (televisiolähetykset) ja ei-lineaariset (tilattavat) palvelut ottaen huomioon palvelujen valinnanvaran ja käyttäjien määräysvallan.

Asteittainen sääntely

Perinteisten televisiokanavien ja tilattavien palvelujen erottaminen toisistaan on perusta kaksitasoiselle sääntelylle. Direktiivissä tunnustetaan joukko keskeisiä yhteiskunnallisia arvoja, joita sovelletaan kaikkiin audiovisuaalisiin mediapalveluihin. Se tarjoaa kuitenkin kevyempää sääntelyä tilattaville palveluille, joissa käyttäjillä on aktiivisempi rooli, joka päättää sisällöstä ja katseluajasta.

Kaikissa audiovisuaalisissa mediapalveluissa on noudatettava velvoitteiden perustasoa seuraavilla aloilla:

• mediapalvelujen tarjoajien tunnistetiedot
• Vihaan yllyttämisen kielto
• esteettömyys vammaisten kannalta
• kaupallisen viestinnän laadulliset vaatimukset
• sponsorointi
• tuotesijoittelu

Televisiolähetyksiin sovelletaan tiukempia sääntöjä mainonnan ja alaikäisten suojelun alalla, koska ne vaikuttavat yhteiskuntaan.

Soveltamisala

Audiovisuaaliset mediapalvelut

Audiovisuaalisia mediapalveluja ovat:

• televisiolähetys;
• sisältö, jonka katsojat valitsevat ("on-demand") sähköisen viestintäverkon kautta (tyypillisesti verkkoon liitetyt televisiot, mobiililaitteet tai Internet) katsottavaksi haluamanaan ajankohtana;
• audiovisuaalinen mainonta.

Tarkemmin sanottuna tällaista sisältöä tarjotaan:

• kaupallisesti eli ei yksityishenkilöiden verkkosivustoilla;
• suurelle yleisölle, ts. ei sisällä minkäänlaista yksityistä kirjeenvaihtoa;
• ohjelmana, lukuun ottamatta verkkosivustoja, jotka sisältävät audiovisuaalisia liitännäiselementtejä, kuten graafisia elementtejä tai lyhyitä mainoksia;
• mediapalvelun tarjoajan toimituksellisella vastuulla, mikä tarkoittaa, että ne valvovat ohjelmien valintaa ja organisointia.

Televisiolähetykset – lineaariset palvelut

Mediapalvelun tarjoajan aikataulun mukaisesti tarjoamat ohjelmat, joita katsojat katsovat samanaikaisesti.

Direktiivin säännökset, joita sovelletaan ainoastaan televisiolähetyksiin:

• merkittävät tapahtumat ja lyhyet uutisraportit (V luku)
• eurooppalaisten televisio-ohjelmien menekinedistämis- ja jakelukiintiöt (VI luku)
• televisiomainonnan ja teleostoslähetysten määräajat (VII luku)
• Alaikäisten suojelua koskevat tiukemmat säännöt (VIII luku)
• vastineoikeus (IX luku)

Tilattavat palvelut – ei-lineaariset palvelut

Ohjelmat, jotka käyttäjät valitsevat mediapalvelun tarjoajan tarjoamasta luettelosta katsellakseen niitä omaan tahtiinsa.

Direktiivin säännöt, joita sovelletaan ainoastaan tilattaviin palveluihin (IV luku):

• alaikäisten suojelu (12 artikla)
• eurooppalaisten teosten yleinen edistäminen ja levitys (13 artikla)

Yhteiset säännöt

Direktiivi sisältää seuraavat säännöt, joita sovelletaan sekä televisiolähetyksiin että tilattavaan sisältöön:

• yhteissääntelyn ja itsesääntelyjärjestelmien edistäminen (4 artiklan 7 kohta)
• mediapalvelun tarjoajan tunnistaminen (5 artikla)
• vihaan yllyttäminen (6 artikla)
• esteettömyys vammaisten kannalta (7 artikla)
• elokuvateosten lähettäminen (8 artikla)
• audiovisuaalista kaupallista viestintää koskevat vaatimukset (9 artikla)
• sponsorointi (10 artikla)
• tuotesijoittelu (11 artikla)

Vastaanoton ja vahvistimen vapaus; edelleenlähetys

EU:n hallitukset eivät saa rajoittaa sitä, mitä lähetyksiä ihmiset voivat vastaanottaa tai mitä ohjelmia ulkomaiset lähetystoiminnan harjoittajat voivat lähettää edelleen omassa maassaan, jos lähetykset ovat EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukaisia siinä maassa, josta ne ovat peräisin. Direktiiviin sisältyy kaksivaiheinen menettely sellaisten maiden välisissä riidoissa, joissa sääntöjä kierretään.

EU-maiden hallitukset voivat rajoittaa tietynlaisen sisällön, kuten vihaan yllyttämisen, vastaanottamista. Sisältöä ei saa kieltää alkuperämaassa, mutta se rikkoo paikallisia lakeja.

Komission on ensin hyväksyttävä kaikki rajoitukset vakiintuneen menettelyn mukaisesti, ja ne sallitaan vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

• TV-lähetyksissä (3 artiklan 2–3 kohta) on ilmeisiä ja vakavia ihmisarvoon (vihaan yllyttäminen) tai lapsiin (esim. pornografia, perusteeton väkivalta) kohdistuvia loukkauksia.
• Tilattavan sisällön (3 artiklan 4–6 kohta) osalta rajoitukset ovat perusteltuja myös silloin, kun se aiheuttaa vakavan riskin muille yleiseen järjestykseen, terveyteen tai turvallisuuteen liittyville näkökohdille tai kuluttajille.

Rajoitusten on oltava oikeasuhteisia, ja niitä on sovellettava ainoastaan vastaanottomaassa. Maasta, josta sisältö on peräisin, on ilmoitettava etukäteen.

Direktiivi sisältää kaksivaiheisen riidanratkaisumenettelyn, jota sovelletaan maiden välisiin riitoihin, jos tiukempia sääntöjä kierretään:

Ei-sitova pyyntö

Jos maa vastustaa kokonaan tai suurimmaksi osaksi sille suunnatun ulkomaisen televisiolähetyksen sisältöä, se voi pyytää lähetyksen alkuperämaan viranomaisia esittämään yleisradioyhtiölle ei-sitovan pyynnön kohdemaan sääntöjen noudattamisesta. Seikkoja, jotka määrittävät, onko maa ”kohdennettu”, ovat muun muassa seuraavat: mainonnan tai tilaustulojen alkuperä, pääkieli, kohdennettu mainonta ja paljon muuta.

Sitovat rajoitukset

Jos lähetystoiminnan harjoittaja kiertää vastustavan maan sääntöjä, sen viranomaiset voivat asettaa sitovia rajoituksia komission ennakkohyväksynnällä edellyttäen, että toimenpiteet ovat ainoastaan vastaus kiertämiseen. Sitovia toimenpiteitä voisivat olla edelleenlähetyksen (kaapelitelevisio, maanpäällinen televisio, IPTV) kieltäminen, lähetysten tai ohjelmien mainonta, paikallisten yritysten mainonta (omalla lainkäyttöalueella), julkaiseminen painetuissa tai sähköisissä ohjelmaoppaissa tai maksutelevision tilausten/älykorttien myynti.

Tiukemmat säännöt

Jäsenvaltiot voivat vapaasti soveltaa yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä lainkäyttövaltaansa kuuluviin mediapalvelujen tarjoajiin audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin koordinoimilla aloilla edellyttäen, että kyseiset säännöt ovat unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisia.

Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi säätää televisiomainontaa koskevista yksityiskohtaisemmista tai tiukemmista säännöistä. Näiden sääntöjen on kuitenkin oltava EU:n lainsäädännön mukaisia, eikä niitä saa soveltaa muista jäsenvaltioista peräisin olevien lähetysten edelleenlähettämiseen.

Jäsenvaltiot voivat myös vapaasti pitää voimassa tai vahvistaa televisiomainontaa koskevia yksityiskohtaisempia tai tiukempia sääntöjä varmistaakseen, että televisionkatsojien edut suojataan täysimääräisesti ja asianmukaisesti. Tietyissä olosuhteissa ne voivat asettaa erilaisia ehtoja lainkäyttövaltaansa kuuluville televisiolähetystoiminnan harjoittajille.

Läpinäkyvyysvaatimukset

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että käyttäjillä on milloin tahansa helppo ja suora pääsy mediapalvelun tarjoajaa koskeviin tietoihin. Palvelun käyttäjillä on oltava pääsy palveluntarjoajan nimeen ja osoitteeseen, mukaan lukien sen sähköpostiosoite tai verkkosivusto ja toimivaltainen sääntely- tai valvontaviranomainen.

Toimivalta

Kunkin EU-maan viranomaisten on varmistettava, että kaikki sieltä peräisin olevat audiovisuaaliset mediapalvelut noudattavat niiden omia kansallisia sääntöjä, joilla audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi pannaan täytäntöön. Järjestelmällä varmistetaan myös, että EU:n yleisöön vaikuttavat lähetystoiminnan harjoittajat kuuluvat direktiivin soveltamisalaan silloinkin, kun ne eivät ole sijoittautuneet EU:hun. EU:n viranomaiset voivat käyttää valtaa alueellaan sijaitsevien yhteyksien tai satelliittikapasiteetin käytön kautta.

Alkuperämaaperiaate

Palveluntarjoajien on noudatettava vain jonkin jäsenvaltion sääntöjä sen sijaan, että ne noudattaisivat niitä useissa maissa. Tämä yksinkertaistaa tilannetta palveluntarjoajien kannalta, erityisesti niiden, jotka haluavat kehittää rajatylittävää liiketoimintaa.

Jos jokin EU-maa hyväksyy direktiiviä tiukempia kansallisia sääntöjä, kuten se voi tehdä, niitä voidaan soveltaa vain kyseisen lainkäyttöalueen palveluntarjoajiin.

Miten toimivalta päätetään?

Kaksinkertaisen toimivallan tai toimivallan puuttumisen välttämiseksi kukin mediapalvelujen tarjoaja kuuluu direktiivissä tarkoitetulla tavalla yhden ja vain yhden EU-maan lainkäyttövaltaan.

Tämä riippuu pääasiassa siitä, missä niiden keskushallinto sijaitsee ja missä ohjelmointia tai sisällön valintaa koskevat hallinnolliset päätökset tehdään. Muita kriteerejä ovat työvoiman sijainti ja mahdollinen satelliittiyhteys sekä maan satelliittikapasiteetin käyttö.