Keskeiset teknologiat liikenteen digitalisaation vauhdittamiseksi

EU antoi Horisontti 2020 -puiteohjelman kautta tukea lukuisille innovatiivisille tutkimus- ja innovointihankkeille, joilla kehitetään ja testataan uusia liikenneratkaisuja. Tukea jatketaan vuosien 2021–2027 pitkän aikavälin talousarvion rahoitusohjelmilla painottaen käyttöönottoa.

”Digitaalisilla teknologioilla on potentiaalia mullistaa liikkumistapojamme ja tehdä liikkuvuudestamme älykkäämpää, tehokkaampaa ja myös vihreämpää.”

Adina Vălean, liikenneasioista vastaava komission jäsen

Yhdistetty ja automatisoitu liikkuvuus (CAM)

Automatisoitujen ajoneuvojen käyttöönoton mahdollistamiseksi Euroopan komissio panee täytäntöön niiden hyväksymistä koskevat oikeudelliset puitteet. Horisontti 2020 -puiteohjelman saavutusten pohjalta (ks. esimerkki jäljempänä) komissio tukee tutkimusta ja innovointia, jotta Euroopasta voidaan tehdä maailman johtava johtoasema CAM-järjestelmissä ja -palveluissa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kumppanuuteen ”Verkkoihin, yhteistyöhön perustuva ja automatisoitu liikkuvuus” myönnetään 500 miljoonaa euroa.

Yhteistoiminnalliset älykkäät liikennejärjestelmät (C-ITS), jotka mahdollistavat tietojenvaihdon ajoneuvojen välillä sekä ajoneuvojen ja tieinfrastruktuurin välillä, ovat ratkaisevan tärkeitä CAM:n käyttöönoton kannalta. Niiden odotetaan parantavan liikenneturvallisuutta, liikenteen tehokkuutta ja mukavuutta. C-ITS:n käyttöönotto hyötyy Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelmasta vuosina 2021–202.

Vuosina 2017–2020 käynnissä ollut AUTOPILOT- hanke keskittyi IoT-laitteiden käytön pilotointiin automatisoidussa ajamisessa todellisissa olosuhteissa. Autopilotti avaa tien innovatiivisille kaupallisille palveluille, jotka liittyvät itseohjautuviin ajoneuvoihin. Hanke sai noin 20 miljoonan euron investoinnin ja korosti digitaaliteknologian merkitystä itseohjautuvien ajoneuvojen kykyjen parantamisessa ympäristön ymmärtämisessä ja IoT-antureiden täydentämisessä. Esimerkiksi esineiden internetin käyttö voi parantaa turvallisuutta havaitsemalla esteet näköpiirin ulkopuolella.

5G-yhteydet

5G on ratkaiseva tekijä automatisoiduille ajoneuvoille ja digitalisoiduille junille. 5G-käytävien käyttöönoton valmistelemiseksi kaikkialla Euroopassa toteutetaan kunnianhimoisia rajat ylittäviä käytäviä koskevia kokeiluhankkeita, joissa käytetään CAM-tapauksia eri liikennemuodoissa eri paikoissa.

Vuoteen 2025 mennessä EU:n tavoitteena on saada 5G:n kattavuus tärkeimmille liikenneväylille keskeytyksettä eri puolilla Eurooppaa. Tätä tavoitetta tuetaan taloudellisesti Verkkojen Eurooppa -välineestä ja elpymis- ja palautumistukivälineestä keskittyen rajat ylittäviin käytäviin ja kansallisiin osuuksiin (RRF ja Verkkojen Eurooppa). Yhdessä yksityisten investointien ja muiden julkisten rahoituslähteiden kanssa ne edistävät 5G-verkon täyttä kattavuutta vuoteen 2030 mennessä turvallisen ja verkottuneen matkustamisen varmistamiseksi kaikkialla Euroopassa.

Horisontti 2020-ohjelmasta rahoitetussa 5G- CARMEN - hankkeessa keskitytään Bolognan ja Münchenin väliseen käytävään (600 km kolmessa maassa), ja sen tavoitteena on hyödyntää 5G:n viimeisimpiä edistysaskeleita, jotta autoteollisuus voisi tarjota turvallisempia, ympäristöystävällisempiä ja älykkäämpiä kuljetuksia, joiden tavoitteena on mahdollistaa itseohjautuvat autot. Keskeiset innovaatiot keskittyvät autonomisesti hallinnoidun hybridiverkon kehittämiseen, jossa yhdistyvät ajoneuvojen välinen suora lyhyen kantaman (V2V) ja ajoneuvojen välinen viestintä (V2I) ja pitkän kantaman V2N-viestintä (V2N), joka kokoaa yhteen johtavat eurooppalaiset autonvalmistajat, matkaviestintäoperaattorit, teleoperaattorit, tienpitäjät ja tutkimuskeskukset.

Tekoäly

Tekoälyllä on lukemattomia sovelluksia liikenteeseen: automatisoidut ajoneuvot, optimoitu lataus ja akkukäyttö sähköajoneuvoissa, matkustaja- ja tavaraliikennereittien parantaminen, suunnittelu- tai liikenneinfrastruktuurin ja -palvelujen tukeminen sekä latausasemien käyttöönotto.

Komissio ehdotti huhtikuussa 2021 tekoälysäädöstä, jossa yksilöidään suuririskiset tekoälyjärjestelmät ja asetetaan vaatimusten noudattamista koskevat vaatimukset. Tähän sisältyy turvallisuustoimintoja useilla liikkumisen osa-alueilla, kuten autoissa, siviili-ilmailussa ja laivavarusteissa. Lakia täydennetään näitä aloja koskevilla erityisvaatimuksilla.

Useita tekoälyä liikennealalla soveltavia tutkimus- ja innovointihankkeita on tuettu ja tuetaan EU:n rahoituksella. DIGITAL- ohjelmassa Testing and Experimentation Facilities (TEF) mahdollistaa uusien tekoälypohjaisten ratkaisujen tutkimuksen lähellä tosielämän ympäristöjä. Tässä yhteydessä älykkäiden yhteisöjen TEF-väline voisi hyötyä liikkuvuuteen liittyvistä ratkaisuista.

Puolijohteet

Kuten puolijohdepulan merkittävät vaikutukset autoteollisuuden kaltaisiin teollisuudenaloihin osoittavat, riittävät valmiudet elektroniikka-alalla ovat avainasemassa toimitusketjujen häiriönsietokyvyn sekä Euroopan suvereniteetin ja kilpailukyvyn kannalta.

Komissio hyväksyi EU:n sirusäädöspaketin helmikuussa 2022. Sen tavoitteena on vahvistaa Euroopan puolijohdeekosysteemiä ja puuttua puutteisiin. Sillä luodaan houkutteleva investointiympäristö, vahvistetaan Euroopan teknologista johtoasemaa puolijohteiden arvoketjussa ja saadaan liikkeelle yli 43 miljardin euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä.

Prosessorien ja puolijohdeteknologioiden teollinen allianssi ja mahdollinen tärkeä Euroopan yhteistä etua koskeva hanke mikroelektroniikan ja liitettävyyden alalla auttavat yhdistämään EU:n voimat.

Siruyhteisyritys tukee tutkimusta ja innovointia kokoamalla yhteen julkisia ja yksityisiä investointeja edeltäjänsä ECSEL- yhteisyrityksen saavutusten pohjalta (ks. jäljempänä olevat esimerkit). Nämä investoinnit kohdistuvat myös käyttäjäaloihin, kuten liikenne- ja autoteollisuuteen, erityisesti autoteollisuuden avointa laitteistoalustaa koskevan aloitteen kautta.

Esimerkkejä ECSEL-yhteisyrityksestä rahoitetuista hankkeista

Autodrive, jonka kokonaisinvestointi on 68 miljoonaa euroa, kehitti kehittyneitä vikatietoisia, vikaturvallisia ja toimintavalmiita elektronisia komponentteja, järjestelmiä ja arkkitehtuureja erittäin ja täysin automatisoituun ajamiseen. Se auttoi tekemään tulevasta liikkuvuudesta turvallisempaa, tehokkaampaa, edullisempaa ja loppukäyttäjille hyväksyttävää. Tuotokset sisältävät täysin koottuja ajoneuvojen prototyyppejä, automatisoitua linja-autoa, parannettua tieskannausta, uusia aktiivisia turvallisuusominaisuuksia sekä panosta automatisoitujen ajojärjestelmien standardointiin ja sertifiointiin.

 

Avoin eurooppalainen ohjelmistoalusta

Ohjelmistoilla on yhä tärkeämpi rooli ajoneuvojen toiminnan hallinnassa ja uusien ominaisuuksien mahdollistamisessa. Siirtyminen ohjelmistoihin määriteltyihin ajoneuvoihin luo haasteita Euroopan autoteollisuuden johtajuudelle ja kilpailukyvylle, sillä se kohtaa uusia voimakkaita globaaleja kilpailijoita ja ohjelmistokehitykseen liittyviä ongelmia.

Komissio on käynnistänyt kilpailua edeltävän EU-vetoisen yhteistyön ajoneuvojen ohjelmistopinon erottamattomien osien osalta. Tätä aloitetta tuetaan hallinnossa, johon osallistuu suuria EU:n autoalan yrityksiä, sekä keskeisten digitaaliteknologioiden yhteisyrityksen investoinneilla. Sen avulla osallistujat voivat parantaa tehokkuuttaan ja nopeuttaa markkinoillepääsyaikaa varmistaen samalla tasapuoliset toimintaedellytykset. Se vastaa tiiviisti autoteollisuuden avointa laitteistoalustaa koskevaa aloitetta. Lisätietoja löytyy asiaa käsittelevästä konseptiasiakirjasta.

Kyberturvallisuus

Lisääntynyt riippuvuus digitaalisista infrastruktuureista ja liikkuvuuspalveluista lisää kyberturvallisuuden merkitystä. EU:n verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevan direktiivin (NIS-direktiivi) tavoitteena on saavuttaa korkeatasoinen yhteinen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus koko EU:n kriittisessä infrastruktuurissa.

Tarkistetussa direktiivissä toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen kyberturvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (NIS 2) ja kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetussa uudessa direktiivissä käsitellään kriittisten toimijoiden ja verkkojen, myös liikenneinfrastruktuurin, sekä kyber- että fyysistä häiriönsietokykyä. Digitalisaatio tukee kyberturvallisuusinfrastruktuurin käyttöönottoa, vahvistaa EU:n kyberturvallisuusteollisuutta ja edistää kyberturvallisuuden käyttöönottoa ja EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Digitaaliteknologian käyttöönoton nopeuttaminen

Liikkuvuus- ja liikenneyrityksille, erityisesti pienille yrityksille, digitalisaation onnistuminen voi olla todellinen haaste. DIGITAL-ohjelman tuella eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät (EDIH) toimivat keskitettyinä asiointipisteinä, jotka tukevat yrityksiä niiden digitalisaatiossa. Niiden tavoitteena on tarjota mahdollisuus käyttää teknistä asiantuntemusta ja kokeiluja, ”testausta ennen investointeja” ja innovaatiopalveluja, kuten rahoitusneuvontaa, koulutusta ja taitojen kehittämistä. Niissä käsitellään myös ympäristökysymyksiä, kuten energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Digitaaliset taidot

Koska liikenne ja liikkuvuus muuttuvat merkittävästi muun muassa teknologisen muutoksen ja datan saatavuuden vuoksi, työvoiman uudelleen- ja täydennyskoulutus on tarpeen. EU on hyväksynyt tavoitteita, käynnistänyt toimia ja ehdottanut jäsenvaltioille suosituksia, joiden tarkoituksena on antaa työntekijöille tarvittavat digitaaliset taidot ja kouluttaa enemmän tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita. Esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa perustetusta eurooppalaisesta digitaalitaito- ja työllisyysfoorumista on tarkoitus tulla ainutlaatuinen digitaalisten taitojen viitekehys, jonka avulla kaikki eurooppalaiset voivat hyödyntää yhteiskuntamme ja taloutemme digitalisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla.