Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista kuitupohjaisten verkkojen käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alueilla, joilla palveluja ei ole riittävästi, ja kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotosta.
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Suomessa
Suomi tukee kuituverkkojen rakentamista alueille, joilla ei ole liiketaloudellisia kannustimia nopeiden verkkojen rakentamiseen. Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2018 tukee eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025, määrittelee tavoitteet digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle Suomessa vuoteen 2025 mennessä sekä keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen digitaalinen kompassi vastaa EU:n digitaalisen kompassin tavoitteita.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Suomen hallitus valitsee kilpailuvetoisen kuitupohjaisen verkon käyttöönoton, jossa keskitytään erityisesti alipalvelluille alueille annettavaan apuun (julkisin varoin). Erityisesti viimeksi mainitun osalta Suomen viranomaiset neuvovat kuntia perustamaan laajakaistan käyttöönottoon keskittyviä yksiköitä esimerkiksi useiden kuntien yhteisyritysten kautta tai yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Investointien osalta rahoituksen odotetaan tulevan valtiolta ja kunnilta. Digitaalisen infrastruktuurin strategia julkaistiin lokakuussa 2018. Suomen digitaalinen kompassi noudattaa EU:n digitaalisen kompassin tavoitteita sekä kansallisia tavoitteita ja teemoja.
Vastuuviranomaiset
- Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa viestinnästä ja laajakaistapolitiikasta, mukaan lukien hallinnonalan lainsäädännöstä, ohjauksesta ja valvonnasta.
- Liikenne- ja viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto, Traficom) on lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntäviranomainen. Se varmistaa laadukkaiden ja turvallisten viestintäyhteyksien ja -palvelujen saatavuuden.
- Maa- ja metsätalousministeriö on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomainen ja vastaa maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista laajakaistahankkeista.
- Ruokavirasto vastaa maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettujen laajakaistahankkeiden toteutuksesta ja seurannasta.
- Myös maakuntien liitot, ELY-keskus ja kunnat osallistuvat julkisesti tuettujen laajakaistahankkeiden toteuttamiseen.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet ja toimenpiteet
Liikenne- ja viestintäministeriön lokakuussa 2018 julkaisemassa digitaalisen infrastruktuurin strategiassa määritellään tavoitteet digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle Suomessa vuoteen 2025 mennessä sekä keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoteen 2025 mennessä kaikilla kotitalouksilla olisi oltava mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s:n yhteyksiä. Yhteyden nopeuden pitäisi olla mahdollista nostaa 1 Gbps: ään. Valokuituverkkojen kustannustehokasta rakentamista helpotetaan virtaviivaistamalla telekaapeleiden sijoittamista koskevaa sääntelyä. Kaapeleiden sijoittamiseen liittyvää lupamenettelyä kehitetään tielain valmistelun yhteydessä.
Suomen digitaalinen kompassi toteuttaa EU:n digitaalisen kompassin tavoitteita, mutta sisältää myös kansallisia tavoitteita ja teemoja, jotka täydentävät EU:n kompassia. Suomen kompassissa on neljä pääkohtaa: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio ja julkisten palvelujen digitalisointi.
Yleispalvelun laajakaistanopeudeksi asetettiin 5 Mbit/s lokakuusta 2021 alkaen.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy 50 miljoonan euron investoinnit. Siihen sisältyy investointitukijärjestelmä, jolla parannetaan nopeiden yhteyksien verkon laatua ja saatavuutta alueilla, joilla markkinamekanismit eivät tarjoa tällaisia yhteyksiä. Laajakaistan tarjoajille maksetaan taloudellista tukea. Ohjelmasta tuettavien laajakaistayhteyksien kapasiteetti on vähintään 100 Mbit/s.
Tietoa laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Suomessa
Tuoreimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, tilaajista ja eri laajakaistateknologioiden saatavuudesta sekä kustannuksista löytyvät tulostauluraporteista ja digitaalitalouden ja -tutkimuksen (Digital Economy & Society Index, DESI) maakohtaisista raporteista.
Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset
Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-observatoriossa.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
englanti
- Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025
- Laajakaistainvestointien käsikirja
- Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
suomi
Yhteystiedot
BCO Finland (kansallinen laajakaistatoimisto): Maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintäviraston sekä Maaseutuviraston edustajat
Postiosoite: Hallituskatu 3, 00170 Helsinki, Finland (PO Box 30, 00023 Valtioneuvosto)
Yhteystiedot sähköpostitse Puhelin:
+35 82 95 16 22 18
Verkkosivusto
Liikenne- ja viestintäministeriö (Liikenne-ja viestintäministeriö)
Osoite: Eteläesplanadi 16, Helsinki, Finland
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +35 82 95 16 001
Verkkosivusto
Liikenne- ja viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto, Traficom)
Postiosoite: PL 320, 00059 Traficom
Puhelin: 029 534 5000
Verkkosivusto
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Vuonna 2016 hyväksytyssä Ruotsin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja siinä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetuille nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto kuuluvat Espanjan digitaalistrategian 2025 kymmeneen strategiseen painopisteeseen.
Slovenia valitsee laajakaistaverkkojen kehittämisessä teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan, erityisesti infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan kilpailun.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva kansallinen strategia vuosiksi 2023–2030 muovaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Kaikilla Alankomaiden kotitalouksilla olisi oltava mahdollisuus käyttää vähintään 100 Mbit/s:n laajakaistaverkkoja, ja valtaosan olisi hyödynnettävä 1 Gbit/s:n laajakaistaverkkoa vuoteen 2023 mennessä.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja suosii kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallituksen ohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistan saatavuus koko maassa.
Liettuan tavoitteena on tarjota maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä ja tukea gigabittiyhteiskuntaa koskevia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita ja pyrkii 100 Mbit/s:n nopeuteen, joka on nostettavissa gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla sekä 5G-kattavuuteen kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian Ultra Broadband Towards the Gigabit Society -strategian tavoitteena on tarjota gigabittiyhteydet kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisen laajakaistasuunnitelman mukaan kaikilla Irlannin tiloilla on vuoteen 2026 mennessä mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2021–2030 tavoitteena on, että 95 prosenttia kotitalouksista on gigabittiverkkojen piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa 2021–2027 edistetään kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan Digital Transformation Bible 2020-2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Kansallisessa France Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuituyhteys kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Virossa on otettu käyttöön peruslaajakaistan kattavuus koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Useat poliittiset aloitteet, joilla pyritään maanlaajuiseen kiinteän ja mobiililaajakaistan kattavuuteen, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021, määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja se sisältää lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen.
Kroatian kansallinen laajakaistan kehittämissuunnitelma 2021–2027 vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteita ja osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteita.
Seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan Digital Belgium -strategiaan. Kiinteää ja mobiililaajakaistaa koskevan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeita palveluja ei ole saatavilla. Belgia suosii...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja matkaviestinyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.