Tiivistelmä laajakaistan kehityksestä Suomessa
Suomi tukee kuituverkkojen rakentamista alueille, joilla ei ole liiketoimintakannustimia nopeiden verkkojen rakentamiseen. Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2018 tukee Euroopan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025, määrittää digitaalisen infrastruktuurin kehittämistavoitteet Suomessa vuoteen 2025 mennessä sekä keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen digitaalinen kompassi heijastaa EU:n digitaalisessa kompassissa asetettuja tavoitteita.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Suomen hallitus valitsee kilpailuvetoisen, kuitupohjaisen verkon käyttöönoton, jossa keskitytään erityisesti heikosti palveleviin alueisiin ja tuetaan niitä (julkisin varoin). Erityisesti jälkimmäisen osalta Suomen viranomaiset neuvovat kuntia perustamaan yksiköitä laajakaistan käyttöönottamiseksi esimerkiksi useiden kuntien yhteisyrityksellä tai yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa. Investointien osalta rahoituksen odotetaan tulevan valtiolta ja kunnilta. Digitaalisen infrastruktuurin strategia julkaistiin lokakuussa 2018. Suomen digitaalinen kompassi noudattaa EU:n digitaalisessa kompassissa asetettuja tavoitteita sekä national-tavoitteita ja teemoja.
Vastuuviranomaiset
- Liikenne- ja viestintäministeriö (Liikenne-ja viestintäministeriö) vastaa viestinnästä ja laajakaistapolitiikasta, mukaan lukien hallinnonalan lainsäädännöstä, ohjauksesta ja valvonnasta.
- Liikenne- ja viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom) on lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntäviranomainen. Se takaa pääsyn laadukkaisiin ja turvallisiin viestintäyhteyksiin ja -palveluihin.
- Maa- ja metsätalousministeriö on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hallintoviranomainen ja vastaa maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitetuista laajakaistahankkeista.
- Ruokavirasto vastaa maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettujen laajakaistahankkeiden toteuttamisesta ja seurannasta.
- Maakuntien liitot, ELY-keskus ja kunnat osallistuvat myös julkisesti tuettujen laajakaistahankkeiden toteuttamiseen.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet ja toimenpiteet
Liikenne- ja viestintäministeriön lokakuussa 2018 julkaisemassa digitaalisen infrastruktuurin strategiassa määritellään tavoitteet digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle Suomessa vuoteen 2025 mennessä sekä keinot tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoteen 2025 mennessä kaikilla kotitalouksilla olisi oltava pääsy vähintään 100 Mbit/s:n yhteyksiin. Yhteyden nopeuden pitäisi olla mahdollista nostaa 1 Gbps:iin. Valokuituverkkojen kustannustehokasta rakentamista helpotetaan virtaviivaistamalla televiestintäkaapeleiden sijoittelua koskevaa sääntelyä. Kaapeleiden sijoittamiseen liittyvää lupamenettelyä kehitetään valtatielain laatimisen yhteydessä.
Suomen digitaalinen kompassi toteuttaa EU:n digitaalisessa kompassissa asetetut tavoitteet, mutta sisältää myös EU:n kompassia täydentäviä kansallisia tavoitteita ja teemoja. Suomen kompassissa on neljä kardinaalipistettä: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio ja julkisten palvelujen digitalisointi.
Yleispalvelun laajakaistan nopeudeksi asetettiin 5 Mbit/s lokakuusta 2021 alkaen.
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan investoinnit ovat 50 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy investointitukijärjestelmä, jolla parannetaan nopeiden yhteyksien laatua ja saatavuutta alueilla, joilla markkinamekanismit eivät tarjoa tällaisia yhteyksiä. Rahoitustukea maksetaan laajakaistapalvelujen tarjoajille. Tästä järjestelmästä tuettujen laajakaistayhteyksien kapasiteetti on vähintään 100 Mbit sekunnissa.
Tietoa laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Suomessa
Uusimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja eri laajakaistateknologioiden saatavuudesta ja kustannuksista tarkistavat tulostaulun raporteista ja digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maaraporteista.
Langattoman laajakaistan taajuuksien osoittaminen
Lisätietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien käyttöoikeuksista saa Euroopan 5G-seurantakeskuksesta.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
Englanti
- Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista
- Opas nopeisiin laajakaistainvestointeihin
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
- Matkapuhelinten ja kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnat Euroopassa
- Tutkimus laajakaistan kattavuudesta Euroopassa
- Suomi – digitoinnin tuloksellisuutta koskevat maakohtaiset raportit: liitettävyys, digitaaliset taidot, digitaaliset julkiset palvelut ja paljon muuta
Suomi
Yhteystiedot
BCO Finland (kansallinen laajakaista-alan osaamistoimisto): Maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintäviraston ja Maaseutuviraston edustajat
Postiosoite: Hallituskatu 3, 00170 Helsinki (PO Box 30, FI-00023 Valtioneuvosto)
Yhteystiedot sähköpostitse
Puhelin: + 35 82 95 16 22 18 Verkkosivu
Liikenne- ja viestintäministeriö (Liikenne-ja viestintäministeriö)
Osoite: Eteläesplanadi 16, Helsinki, Suomi
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 35 82 95 16 001 Verkkosivu
Liikenne- ja viestintävirasto (Liikenne- ja viestintävirasto, Traficom)
Postiosoite: PL 320, 00059 Traficom, Suomi
Puhelin: + 358 29 534 5000 Verkkosivut
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Ruotsin vuonna 2016 hyväksymässä kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin verkottuneesta Ruotsista, ja sillä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksien ja yritysten nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto kuuluvat Espanjan digitaalistrategian kymmeneen strategiseen painopisteeseen.
Slovenia valitsee teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan laajakaistaverkkojen kehittämisessä, erityisesti infrastruktuuri- ja palvelukilpailussa.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteekseen tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja kansallisten yhteyksien strategia erittäin suuren kapasiteetin sähköisissä viestintäverkoissa vuosiksi 2023–2030 muokkaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja edistää kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallitusohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistayhteys koko maassa.
Liettua pyrkii tarjoamaan maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä sekä tukemaan gigabittiyhteiskuntatavoitteita 2025.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita, ja sen tavoitteena on 100 Mbit/s, joka voidaan päivittää gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla sekä 5G-kattavuus kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian strategia ultralaajakaistasta kohti gigabittiyhteiskuntaa pyrkii tarjoamaan gigabittiyhteyksiä kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2026 mennessä kaikilla Irlannin toimitiloilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2021–2030 tavoitteena on saavuttaa tavoite, jonka mukaan 95 prosenttia kotitalouksista kuuluu gigabittiverkkojen piiriin vuoteen 2030 mennessä.
Vuosien 2021–2027 kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa edistetään erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan digitaalisen muutoksen Raamattu 2020–2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Ranskan Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuidut kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Viro on luonut peruslaajakaistan koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Tanskan laajakaistatavoitteita tuetaan useilla poliittisilla aloitteilla, joiden tavoitteena on maanlaajuinen kiinteän verkon ja mobiililaajakaistan kattavuus. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille...
Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä kansallisessa suunnitelmassa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämiseksi määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa VHCN:n rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja siihen sisältyy lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle.
Kroatian kansallinen laajakaistakehityssuunnitelma 2021–2027 vastaa Euroopan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025 ja osittain vuoden 2030 digitaalisia tavoitteita.
Seuraavan sukupolven verkkoon pääsyä koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan Digital Belgium. Kiinteän ja langattoman laajakaistan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeat palvelut eivät ole käytettävissä...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja mobiiliyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.