Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Unkarissa
Kansallinen digitalisaatiostrategia 2021–2030 hyväksyttiin vuonna 2021. Sen tavoitteena on tarjota 95 prosentille kotitalouksista gigabittiverkkoja, lisätä väestön digitaalisia taitoja, tukea liiketoimintaprosessien digitalisointia ja lisätä sähköisten viranomaispalvelujen käyttöä.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Teknologia- ja teollisuusministeriö (Technológiaiés Ipari Minisztérium) vastaa tieto- ja viestintätekniikan, laajakaistapolitiikka mukaan luettuna, käyttöä koskevista strategioista.
- Valtion tietotekniikan kehittämisvirasto (KIFÜ) toimii teknologia- ja teollisuusministeriön valvonnassa. Virasto hallinnoi keskushallintoon liittyviä ja hallituksen ohjaamia tietotekniikkahankkeita, kuten Superfast Internet -ohjelmaa, ja toimii kansallisena laajakaistaosaamisvirastona (BCO).
- Kansallinen mediatietoliikenneviranomainen (Nemzeti Média- és Hírközlési Hatóság, NMHH) antaa kiinteän ja langattoman sähköisen viestinnän sääntelyä ja vastaa myös langattoman laajakaistastrategian toteuttamisesta.
- Sisäministeriö (Belügyminisztérium)vastaa sähköisestä hallinnosta ja osallistui kansallisen digitalisaatiostrategian 2021–2030 valmisteluun.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet ja toimenpiteet
Unkarin kansallinen digitalisaatiostrategia 2021–2030 hyväksyttiin syksyllä 2021. Strategia perustuu neljään pilariin: digitaalinen infrastruktuuri, digitaaliset taidot, digitaalitalous ja digitaalinen tila. Siinä asetetaan seuraavat tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä:
- 95 prosenttia gigabittiverkkojen piiriin kuuluvista kotitalouksista,
- alle 2 prosenttia ihmisistä, joilla ei ole digitaalisia taitoja 16–71-vuotiaiden ikäryhmässä,
- yli 30 prosenttia yritysten prosesseista digitalisoidaan.
- 90 prosenttia asukkaista käyttää sähköisiä viranomaispalveluja.
Strategiassa hahmotellaan infrastruktuuriin, koulutukseen ja talouteen liittyviä tukitoimia. Langallisen ja langattoman digitaalisen infrastruktuurin, jolla on riittävät palveluvalmiudet ja -laatu, saatavuuden varmistamiseksi strategiassa esitetään gigabittiverkkojen, koulutus- ja korkea-asteen oppilaitosten digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä, kansallisen televiestinnän runkoverkon jatkokehittämistä, ammattialajärjestöjen langatonta viestintää, supertietokonekapasiteetin lisäämistä sekä 5G-verkkojen kehittämistä.
Gigabittikykyisten verkkojen kehittämiseen sisältyy laajoja täytäntöönpanotoimenpiteitä:
- 5G-verkkoon liitetyn valtakunnallisen Gigabit Hungary 2030 -verkon kehittämisohjelman suunnittelu ja toteuttaminen, jotta internetyhteydet, joiden nopeus on vähintään 1 Gbit/s, ovat käytettävissä vuoden 2030 loppuun mennessä,
- infrastruktuurin ja verkkojen yhteiskäytön selkeyttäminen kilpailulainsäädännön mukaisesti sekä optisten ja radioverkkojen käyttöoikeuksien sääntely, erityisesti passiivisten (ja osittain aktiivisten) infrastruktuurielementtien yhteiskäyttö,
- eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä,
- tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa televiestintäverkkojen rakentamista koskevia sääntöjä,
- palveluntarjoajille aiheutuvan raportoinnin ja hallinnollisen taakan keventäminen,
- viestintäpalvelujen laatu- ja kuluttajansuojasäännösten tarkistaminen, standardien tarkistaminen, vähimmäisvaatimusten laatiminen,
- viestintäasetuksen tarkistaminen digitointiin sekä mikro- ja makrotason kilpailukykyyn liittyvien poliittisten tavoitteiden tukemiseksi paremmin,
- sähköisiä viestintäverkkoja koskevien kansallisten standardien päivittäminen,
- digitaalisten verkkojen sijoittaminen kansalaisten kriittiseksi infrastruktuuriksi.
5G-verkkojen kehittämisen edistäminen edellyttää lisätoimia:
- 5G-koalition toiminnan vahvistaminen ja laajentaminen,
- käynnistetään strategisia sopimuksia palveluntarjoajien ja hallituksen välillä huipputason kiinteiden ja liikkuvien ja konvergoituneiden teknologioiden kehityksen nopeuttamiseksi,
- T & K & I-tukijärjestelmän kehittäminen digitaalisen infrastruktuurin kehittämisen ja erityisesti 5G:n mukaisesti,
- Széchenyi Istvánin yliopiston 5G-huippukeskuksen kehittäminen,
- osallistuminen EU:n 5G-käytävien rakentamiseen,
- alustava analyysi 6G-teknologiasta.
Kansalliset ja alueelliset laajakaistarahoitusvälineet
- Lainat: Taloudellisen kehityksen ja innovoinnin toimenpideohjelman (EDIOP/GINOP) rahoitusvaroilla tuetaan kaudella 2014–2020 julkisten laajakaistaverkkojen laajentamista ja nopeiden yhteyksien laajentamista. Kansalliset varat auttavat laajentamaan laajakaistaverkkoja ei-konvergentilla Keski-Unkarin alueella.
- ERI-rahastot: Vuosien 2014–2020 ohjelmissa arvioidaan, että investoinnit nopeisiin NGA-laajakaistaverkkoihin, joiden nopeus on vähintään 30 Mbit/s, ovat 253 miljoonaa euroa. Osa laajakaistabudjetista käytetään rahoitusvälineiden kautta.
- Superfast Internet -ohjelma (SZIP): Suurimmassa osassa hankkeista otettiin käyttöön FTTH (kuitu kotiin), mikä mahdollisti Gigabit-nopeudet. SZIP, joka rahoitetaan EU:n rakennerahastoista ja jonka on tarkoitus kattaa lähes 410,000 kotitaloutta, on verkkoja, jotka tarjoavat vähintään 30 Mbit/s laajakaistainternetpalveluja vuoteen 2023 mennessä. Alueille, jotka eivät ole kaupallisesti elinkelpoisia, on perustettu 250 miljoonan euron valtiontukiohjelma laajakaistan käyttöönoton varmistamiseksi. Vuoden 2020 loppuun mennessä lähes neljännes miljoonasta kotitaloudesta oli SZIP:n kautta vähintään 30 Mbit/s:n laajakaista.
- Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelma sitoo 30 prosenttia määrärahoistaan digitaalisiin toimenpiteisiin (1,7 miljardia euroa). Suunnitelma sisältää kattavan paketin talouden ja yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi. Useimmat osatekijät sisältävät digitaalista siirtymää koskevia toimenpiteitä. Perusasteen, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen digitaalisten laitteiden ja taitojen parantamiseksi suunnitellaan merkittäviä toimenpiteitä. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisen hallinnon sekä terveys-, liikenne- ja energia-alan digitalisaatioon.
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Unkarissa
Viimeisimmät tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyyksistä, erilaisten laajakaistateknologioiden kattavuudesta ja kustannuksista, tarkista tulostauluraporteista ja digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maaraporteista.
Langattoman laajakaistan taajuuksien osoittaminen
Lisätietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien käyttöoikeuksista saa Euroopan 5G-seurantakeskuksesta.
Julkaisut ja lehdistöasiakirjat
Englanti
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista
- Opas nopeisiin laajakaistainvestointeihin
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
- Matkapuhelinten ja kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnat Euroopassa
- Tutkimus laajakaistan kattavuudesta Euroopassa
Unkari
- Portaali szelessav.net kerää ja kokoaa palvelun laatua koskevia tietoja laajakaistasta
- Szupergyors Internet-ohjelma (SZIP)
- Nemzeti Digitalizációs Stratégia (NDS) 2021–2030
Yhteystiedot
BCO Unkari (kansallinen laajakaista-alan osaamisvirasto): Teknologia- ja teollisuusministeriö, tietoviestinnän valtiosihteeri
Osoite: Iskola u. 13, Budapest, 1011 Unkari
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 36 30 977 4707 Verkkosivu
Kansallinen tiedotus- ja viestintäviranomainen (Nemzeti Média- és Hírközlési Hatóság)
Osoite: Ostrom u. 23–25, 1015 Budapest, Unkari
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 36 1 4577100 Verkkosivut
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Ruotsin vuonna 2016 hyväksymässä kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin verkottuneesta Ruotsista, ja sillä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksien ja yritysten nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto kuuluvat Espanjan digitaalistrategian kymmeneen strategiseen painopisteeseen.
Slovenia valitsee teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan laajakaistaverkkojen kehittämisessä, erityisesti infrastruktuuri- ja palvelukilpailussa.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteekseen tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja kansallisten yhteyksien strategia erittäin suuren kapasiteetin sähköisissä viestintäverkoissa vuosiksi 2023–2030 muokkaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja edistää kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallitusohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistayhteys koko maassa.
Liettua pyrkii tarjoamaan maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä sekä tukemaan gigabittiyhteiskuntatavoitteita 2025.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita, ja sen tavoitteena on 100 Mbit/s, joka voidaan päivittää gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla sekä 5G-kattavuus kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian strategia ultralaajakaistasta kohti gigabittiyhteiskuntaa pyrkii tarjoamaan gigabittiyhteyksiä kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2026 mennessä kaikilla Irlannin toimitiloilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Vuosien 2021–2027 kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa edistetään erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan digitaalisen muutoksen Raamattu 2020–2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Ranskan Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuidut kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista, kuitupohjaisen verkon käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alipalvelluille alueille, ja paikallisille kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotossa.
Viro on luonut peruslaajakaistan koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Tanskan laajakaistatavoitteita tuetaan useilla poliittisilla aloitteilla, joiden tavoitteena on maanlaajuinen kiinteän verkon ja mobiililaajakaistan kattavuus. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille...
Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä kansallisessa suunnitelmassa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämiseksi määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa VHCN:n rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja siihen sisältyy lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle.
Kroatian kansallinen laajakaistakehityssuunnitelma 2021–2027 vastaa Euroopan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025 ja osittain vuoden 2030 digitaalisia tavoitteita.
Seuraavan sukupolven verkkoon pääsyä koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan Digital Belgium. Kiinteän ja langattoman laajakaistan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeat palvelut eivät ole käytettävissä...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja mobiiliyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.