Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 tavoitteena on, että 95 prosenttia kotitalouksista on gigabittiverkkojen piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Unkarissa
Kansallinen digitalisaatiostrategia 2022–2030 hyväksyttiin vuonna 2022. Sen tavoitteena on tarjota 95 prosentille kotitalouksista gigabittiverkkoja, lisätä väestön digitaalisia taitoja, tukea liiketoimintaprosessien digitalisointia ja lisätä sähköisten viranomaispalvelujen käyttöä.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevat strategiat, laajakaistapolitiikka mukaan luettuna, kuuluvat teknologia- ja teollisuusministeriön (Technológiai és Ipari Minisztérium ) vastuualueeseen.
- Valtion tietotekniikkavirasto (KIFÜ) toimii teknologia- ja teollisuusministeriön valvonnassa. Virasto hallinnoi keskushallintoon liittyviä tietoteknisiä hankkeita, joita ohjaa valtioneuvosto, esimerkiksi Superfast Internet -ohjelma, ja toimii kansallisena laajakaistan osaamistoimistona (BCO).
- Kansallinen viestintäviranomainen (NemzetiMédia- és Hírközlési Hatóság, NMHH) sääntelee kiinteää ja langatonta sähköistä viestintää ja vastaa myös langattoman laajakaistan strategiasta.
- Sisäministeriö (Belügyminisztérium) vastaa sähköiseen hallintoon liittyvistä kysymyksistä ja osallistui kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 valmisteluun.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet ja toimenpiteet
Unkarin kansallinen digitalisaatiostrategia 2022–2030 perustuu neljään pilariin: digitaalinen infrastruktuuri, digitaaliset taidot, digitaalitalous ja digitaalinen tila. Siinä asetetaan seuraavat tavoitteet:
- 95 prosenttia gigabittiverkkojen piiriin kuuluvista kotitalouksista vuoteen 2030 mennessä
- 5G-kattavuus 67 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä
- vähintään 75 prosentille piirikunnan päätoimipaikoista olisi tarjottava kansallisen televiestinnän runkoverkon (NTG) päätepisteitä vuoteen 2025 mennessä
- Niiden julkisten yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten osuuden, joiden verkkoyhteys on vähintään 1 Gbit/s, olisi noustava 100 prosenttiin vuoden 2030 loppuun mennessä.
- Kansallisen suurteholaskentakapasiteetin olisi oltava 15 Pflopsia vuoden 2030 loppuun mennessä.
Strategiassa hahmotellaan infrastruktuuriin, koulutukseen ja talouteen liittyviä tukitoimenpiteitä. Jotta voidaan varmistaa langallisen ja langattoman digitaalisen infrastruktuurin saatavuus riittävällä palvelukapasiteetilla ja laadulla, strategiassa kaavaillaan gigabittiverkkojen kehittämistä, oppilaitosten ja korkeakoulujen digitaalista infrastruktuuria, kansallisen televiestinnän runkoverkon kehittämistä edelleen, langatonta viestintää ammattialajärjestöille, suurteholaskentakapasiteetin laajentamista sekä 5G-verkkojen kehittämisen edistämistä.
Gigabittiyhteyksiä hyödyntävien verkkojen kehittämiseen sisältyy laaja-alaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä:
- suunnitellaan ja toteutetaan maanlaajuinen ”Gigabitti Unkari 2030” -verkon kehittämisohjelma, joka on liitetty 5G-verkkoon, jotta vähintään 1 Gbit/s:n internetyhteydet olisivat käytettävissä vuoden 2030 loppuun mennessä
- infrastruktuurin ja verkkojen yhteiskäytön selkeyttäminen kilpailulainsäädännön mukaisesti sekä optisten ja radioverkkojen käyttöoikeuksien sääntely, erityisesti passiivisten (ja osittain aktiivisten) infrastruktuurielementtien yhteiskäyttö
- Eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
- televiestintäverkkojen rakentamista koskevien sääntöjen tarkistaminen ja tarvittaessa muuttaminen
- palveluntarjoajille aiheutuvan raportoinnin ja hallinnollisen rasituksen keventäminen
- viestintäpalvelujen laatu- ja kuluttajansuojasäännösten tarkistaminen, standardien tarkistaminen ja vähimmäisvaatimusten laatiminen
- viestintäasetuksen tarkistaminen digitointiin sekä mikro- ja makrotason kilpailukykyyn liittyvien poliittisten tavoitteiden tukemiseksi paremmin
- sähköisiä viestintäverkkoja koskevien kansallisten standardien päivittäminen
- digitaalisten verkkojen sijoittaminen suurelle yleisölle kriittiseksi infrastruktuuriksi
5G-verkkojen kehittämisen edistäminen edellyttää useita lisätoimia:
- 5G-koalition toiminnan vahvistaminen ja laajentaminen
- Käynnistetään palveluntarjoajien ja hallituksen väliset strategiset sopimukset, joilla nopeutetaan uusinta kiinteän verkon ja vahvistimen sekä mobiili- ja konvergoituneen teknologian kehitystä.
- T&-, D&- ja I-tukijärjestelmän kehittäminen digitaalisen infrastruktuurin, erityisesti 5G:n, kehittämisen mukaisesti
- Széchenyi Istvánin yliopiston 5G-huippuyksikön kehittäminen
- EU:n 5G-käytävien rakentamisen edistäminen
- 6G-teknologian alustava analyysi
Kansalliset ja alueelliset laajakaistarahoitusvälineet
- Lainat: Kaudella 2014–2020 taloudellisen kehityksen ja innovoinnin toimenpideohjelman (EDIOP/GINOP) varoilla tuetaan julkisten laajakaistaverkkojen ja nopeiden yhteyksien laajentamista. Kansallisilla varoilla autetaan laajentamaan laajakaistaverkkoja ei-konvergoituvalla Keski-Unkarin alueella.
- ERI-rahastot: Kauden 2014–2020 ohjelmissa arvioidaan, että investoinnit nopeisiin NGA-laajakaistaverkkoihin, joiden nopeus on vähintään 30 Mbit/s, nousevat 253 miljoonaan euroon. Osa laajakaistabudjetista käytetään rahoitusvälineiden kautta.
- Supernopea Internet-ohjelma (SZIP): Suurin osa projekteista otti käyttöön FTTH:n (kuitu kotiin), joka mahdollistaa gigabittinopeudet. EU:n rakennerahastoista rahoitettavan SZIP:n on tarkoitus kattaa lähes 410 000 kotitaloutta, ja sen verkot tarjoavat vähintään 30 Mbit/s:n laajakaistainternetpalvelun vuoteen 2023 mennessä. Alueille, jotka eivät ole kaupallisesti kannattavia, on perustettu 250 miljoonan euron valtiontukiohjelma laajakaistan käyttöönoton varmistamiseksi. Vuoden 2020 loppuun mennessä lähes neljäsosalla miljoonasta kotitaloudesta oli vähintään 30 Mbit/s:n laajakaistayhteys SZIP:n kautta.
- Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 30 prosenttia määrärahoista digitaalisiin toimenpiteisiin (1,7 miljardia euroa). Suunnitelma sisältää kattavan paketin, jolla edistetään talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiota. Useimmissa komponenteissa on digitaalista siirtymää koskevia toimenpiteitä. Suunnitteilla on merkittäviä toimenpiteitä digitaalisten laitteiden ja taitojen parantamiseksi peruskoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteen koulutuksessa. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, jotka liittyvät julkishallinnon sekä terveys-, liikenne- ja energia-alan digitalisaatioon.
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Unkarissa
Tuoreimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyydestä sekä eri laajakaistateknologioiden kattavuudesta löytyvät digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maakohtaisista raporteista.
Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset
Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-seurantakeskuksen raportissa.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
englanti
- Laajakaistainvestointien käsikirja
- Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
unkari
- Portal szelessav.net palvelun laatua koskevien tietojen kerääminen ja kokoaminen laajakaistasta
- Szupergyors Internet-ohjelma (SZIP)
- Nemzeti Digitalizációs Stratégia (NDS) 2022–2030 (englanniksi)
Yhteystiedot
BCO Hungary (kansallinen laajakaistaa käsittelevä virasto): Teknologia- ja teollisuusministeriö, valtiosihteeristö, tiedotus
Osoite: Iskola u. 13, Budapest, 1011 Unkari
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+36 30 977 4707
Verkkosivusto
Kansallinen media- ja tietoliikenneviranomainen (Nemzeti Média- és Hírközlési Hatóság)
Osoite: Ostrom u. 23-25, 1015 Budapest, Unkari
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+36 1 4577100
Verkkosivusto
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Vuonna 2016 hyväksytyssä Ruotsin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja siinä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetuille nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto ovat Espanjan digitaalistrategian kymmenen strategisen painopisteen joukossa.
Slovenia valitsee laajakaistaverkkojen kehittämisessä teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan, erityisesti infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan kilpailun.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva kansallinen strategia vuosiksi 2023–2030 muovaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Luotettavan ja vahvan digitaalisen infrastruktuurin laajentaminen ja digitaalisen kuilun umpeen kurominen ovat Alankomaiden digitaalisen infrastruktuurin politiikan painopisteitä.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja suosii kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallituksen ohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistan saatavuus koko maassa.
Liettuan tavoitteena on tarjota maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä ja tukea gigabittiyhteiskuntaa koskevia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita ja pyrkii 100 Mbit/s:n nopeuteen, joka on nostettavissa gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla ja 5G-kattavuuteen kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian ultralaajakaistastrategian tavoitteena on tarjota gigabittiyhteydet kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisen laajakaistasuunnitelman mukaan kaikilla Irlannin tiloilla on vuoteen 2026 mennessä mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa 2021–2027 edistetään kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan Digital Transformation Bible 2020-2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Kansallisessa France Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuituyhteys kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista kuitupohjaisten verkkojen käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alueilla, joilla palveluja ei ole riittävästi, ja kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotosta.
Virossa on otettu käyttöön peruslaajakaistan kattavuus koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Useat poliittiset aloitteet, joilla pyritään maanlaajuiseen kiinteän ja mobiililaajakaistan kattavuuteen, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021, määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja se sisältää lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen.
Kroatian kansallinen laajakaistan kehittämissuunnitelma 2021–2027 vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteita ja osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteita.
Seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan nimeltä Digital Belgium. Kiinteää ja mobiililaajakaistaa koskevan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeita palveluja ei ole saatavilla...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja matkaviestinyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.