Vuonna 2016 hyväksytyssä Ruotsin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja siinä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetuille nopeille laajakaistayhteyksille.
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Ruotsissa
Ruotsin hallitus on määritellyt laajakaistastrategiassaan kolme strategista aluetta strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi:
- Roolit ja säännöt laajakaistamarkkinoilla
- Laajakaistainfrastruktuurin kustannustehokas laajentaminen
- Palvelut kaikille
Laajakaistastrategian, jonka nimi on ”Täydellisesti yhteenliitetty Ruotsi vuoteen 2025 mennessä”, mukaan painopisteenä on oltava ihmisten tarve saada laajakaistayhteys riippumatta siitä, asuvatko he tiheään asutuilla alueilla, harvaan asutuilla alueilla ja maaseutualueilla vai niiden välissä sijaitsevilla alueilla. Ruotsi on sitoutunut olemaan 5G:n kehityksen eturintamassa. Yksi osoitus tästä on Pohjoismaiden ja Baltian maiden 5G-yhteistyö, joka toteutetaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa. Pohjoismaiden pääministerit allekirjoittivat toukokuussa 2018 5G-julkilausuman, jonka yhteisenä visiona on olla maailman ensimmäinen ja eniten yhdentynyt alue. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Pohjoismaiden ja Baltian maiden digitalisaatioministerit ovat laatineet yhteisen toimintasuunnitelman 5G-teknologian varhaiseksi käyttöönottamiseksi.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Digitalisaatiosta ja laajakaistapolitiikasta vastaa ilmasto-ja yritysministeriö ( Klimat- och näringslivs-departementet).
- Ruotsin posti- ja televiestintäviranomainen (PTS) on viranomainen, joka valvoo ja sääntelee sähköistä viestintää ja postialaa. Viranomaisen visiona on, että kaikilla Ruotsissa pitäisi olla hyvät puhelin-, laajakaista- ja postipalvelut.
- Hallitus nimitti Bredbandsforumin vuonna 2010, ja sen tehtävänä on helpottaa asianomaisten toimijoiden välistä yhteistyötä laajakaistainfrastruktuurin tehokkaan laajentamisen edistämiseksi. Foorumin tehtävänä on myös luoda foorumi valtiolle, yrityksille, viranomaisille ja muille organisaatioille, jotta ne voivat yhdessä tunnistaa laajakaistan käyttöönoton esteitä ja löytää ratkaisuja, jotka helpottavat laajakaistan saatavuutta koko maassa.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet
Hallituksen visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista on, että laajakaistainfrastruktuurin olisi vastattava käyttäjän yhteyksien tarvetta. Ruotsin hallitus totesi joulukuussa 2016 hyväksytyssä laajakaistastrategiassa, että tavoitteita tarvitaan kahdella alalla: nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuus koko Ruotsissa sekä luotettavien ja korkealaatuisten matkaviestintäpalvelujen saatavuus. Strategian tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 95 prosentilla kaikista kotitalouksista ja yrityksistä olisi käytettävissään vähintään 100 Mbit/s:n laajakaistayhteys. Strategia ulottuu vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, ja siinä todetaan, että vuoteen 2025 mennessä koko Ruotsin olisi saatava käyttöönsä nopea laajakaistayhteys. Tämä tarkoittaa, että 98 prosentilla kaikista kotitalouksista ja yrityksistä olisi oltava mahdollisuus käyttää laajakaistaa vähintään 1 Gbit/s:n kapasiteetilla. Lopuilla 1,9 prosentilla olisi oltava yhteys vähintään 100 Mbit/s:n kapasiteetilla ja 0,1 prosentilla vähintään 30 Mbit/s:n kapasiteetilla. Strategialla on myös tavoite mobiilikattavuudelle: luotettavien ja korkealaatuisten matkaviestintäpalvelujen olisi oltava koko Ruotsin saatavilla viimeistään vuonna 2023.
Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet
- Laajakaistakartoituksen osalta Ruotsin posti- ja televiestintäviranomainen (PTS) on kehittänyt ja ohjannut Ledningskollenin verkkopalvelun, jonka tarkoituksena on jakaa tietoja infrastruktuurin omistajista (eli putkista ja muusta infrastruktuurista). Foorumi on kehitetty ja se on julkisesti saatavilla vapaaehtoiselta pohjalta, jotta voidaan estää vahingot louhinnan aikana ja parantaa siviilityön koordinointia. Ledningskollenin lisäksi PTS:llä on kansallinen laajakaistakartta (BroadbandMap, Bredbandskartan),joka osoittaa laajakaistan, verkon omistajien ja Internet-palveluntarjoajien saatavuuden tietyn sijaintipaikan lähellä koko Ruotsissa.
- Ruotsissa laajakaistan käyttöönotto on pääasiassa markkinalähtöistä, mutta alueilla, joilla ei ole kaupallisia investointikannustimia, on saatavilla täydentävää julkista rahoitusta. Ruotsissa kunnilla on tärkeä rooli verkon käyttöönotossa, sillä ne valvovat ja määrittävät edellytyksiä, joilla operaattorit voivat käyttää kunnallista maa-aluetta.
Kansalliset ja alueelliset laajakaistarahoitusvälineet
- Valtiontukea laajakaistan käyttöönottoon alueilla, joilla ei ole kaupallisia investointeja seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin, on saatavilla maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja Ruotsin pohjoisosassa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
- Elpymis- ja palautumistukiväline: Ruotsin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 21 prosenttia (674 miljoonaa euroa) rahoituksesta digitaalialalle, josta suurin osa osoitetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton tukemiseen maaseutualueilla.
- Hallitus aikoo investoida elpymis- ja palautumistukirahastosta 1,4 miljardia Ruotsin kruunua vuonna 2021, 500 miljoonaa Ruotsin kruunua vuonna 2022 ja sen jälkeen 100 miljoonaa Ruotsin kruunua vuosittain vuosina 2023–2025 laajakaistan laajentamiseksi koko maahan ja kansallisten laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi. Ruotsin posti- ja televiestintävirasto (PTS) on tämän tukijärjestelmän hallintoviranomainen. Maaseudun kehittämisohjelman (2014–2020) kuluvalla ohjelmakaudella hallitus on myös myöntänyt noin 4,45 miljardia Ruotsin kruunua laajakaistatukea laajentamiseen alueille, joilla laajentaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa.
- Hallitus on myös tehnyt 1,2 miljardin Ruotsin kruunun investoinnit aluerahastoon laajempien paikallisten laajakaistayhteyksien laajentamiseksi kolmessa pohjoisessa aluerahasto-ohjelmassa.
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Ruotsissa
Tuoreimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyydestä sekä eri laajakaistateknologioiden kattavuudesta löytyvät digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maakohtaisista raporteista.
Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset
Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-seurantakeskuksen raportissa.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
englanti
- Laajakaistainvestointien käsikirja
- Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
ruotsi
- Täysin yhteenliitetty Ruotsi vuoteen 2025 mennessä – laajakaistastrategia
- Laajakaistainfrastruktuurin kartoitusjärjestelmä (Ledningskollen)
- Laajakaistapalvelun kartoitustyökalu (Bredbandskartan)
Yhteystiedot
BCO Sweden (kansallinen laajakaistaa käsittelevä virasto): Ruotsin posti- ja televiestintäviranomainen (Post och telestyrelsen)
Postiosoite: Box 5398, SE-102 49 Tukholma, Ruotsi
Käyntiosoite: Valhallavägen 117, SE-115 31 Tukholma, Ruotsi
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+46 8 678 56 12
Verkkosivusto
Ilmasto- ja yritysministeriö (Klimat- och näringslivsdepartementet)
Osoite: Mäster Samuelsgatan 70, 111 21 Tukholma, Ruotsi
Ota yhteyttä sähköpostitse Verkkosivusto
Bredbandsforum
Osoite: Valhallavägen 117, 115 31 Tukholma, Ruotsi
Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin:
+46 8678 55 00
Verkkosivusto
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Etsi ajankohtaista tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja politiikoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto ovat Espanjan digitaalistrategian kymmenen strategisen painopisteen joukossa.
Slovenia valitsee laajakaistaverkkojen kehittämisessä teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan, erityisesti infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan kilpailun.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva kansallinen strategia vuosiksi 2023–2030 muovaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Luotettavan ja vahvan digitaalisen infrastruktuurin laajentaminen ja digitaalisen kuilun umpeen kurominen ovat Alankomaiden digitaalisen infrastruktuurin politiikan painopisteitä.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja suosii kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallituksen ohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistan saatavuus koko maassa.
Liettuan tavoitteena on tarjota maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä ja tukea gigabittiyhteiskuntaa koskevia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita ja pyrkii 100 Mbit/s:n nopeuteen, joka on nostettavissa gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla ja 5G-kattavuuteen kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian ultralaajakaistastrategian tavoitteena on tarjota gigabittiyhteydet kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisen laajakaistasuunnitelman mukaan kaikilla Irlannin tiloilla on vuoteen 2026 mennessä mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 tavoitteena on, että 95 prosenttia kotitalouksista on gigabittiverkkojen piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa 2021–2027 edistetään kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan Digital Transformation Bible 2020-2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista kuitupohjaisten verkkojen käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alueilla, joilla palveluja ei ole riittävästi, ja kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotosta.
Virossa on otettu käyttöön peruslaajakaistan kattavuus koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Useat poliittiset aloitteet, joilla pyritään maanlaajuiseen kiinteän ja mobiililaajakaistan kattavuuteen, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021, määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja se sisältää lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen.
Kroatian kansallinen laajakaistan kehittämissuunnitelma 2021–2027 vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteita ja osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteita.
Seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan nimeltä Digital Belgium. Kiinteää ja mobiililaajakaistaa koskevan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeita palveluja ei ole saatavilla...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja matkaviestinyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.