Virossa on otettu käyttöön peruslaajakaistan kattavuus koko maassa. Viron digitaalistrategiassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2030.
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Virossa
Viron digitaalistrategiassa 2030 keskitytään digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiseen, kyberturvallisuuteen ja yhteyksien parantamiseen koko maassa. Viron laajakaistasuunnitelmassa 2030 kuvataan toimia Viron digitaalistrategiassa 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Laajakaistan käyttöönottoprosessia hallinnoi talous- ja viestintäministeriö (MKM, Majandus-ja Kommunikatsiooniministeerium). Ministeriö vastaa laajakaistastrategiasta ja -lainsäädännöstä.
- Kuluttajansuoja- ja tekninen sääntelyviranomainen (TTJA,Tarbijakaitse ja Tehnilise Järelevalve Amet)on talous- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva valtiollinen järjestö. Se valvoo ja sääntelee teknisiä standardeja ja kerää markkinatietoja. Valvontaviranomaisen tavoitteena on auttaa kansallisen talouspolitiikan täytäntöönpanossa parantamalla turvallisuutta, järjestämällä rajallisten resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja lisäämällä tuotteiden luotettavuutta valmistusympäristöjen, teollisuuslaitteiden sekä rautatie- ja sähköisen viestinnän alalla.
- Viron laajakaistakehityssäätiö (ELASA, Eesti Lairiba Arenduse Sihtasutuse)vastaa EstWin-hankkeesta, valokuitukaapeleiden asennuksesta ja liitäntäpisteiden rakentamisesta.
- Viron tietotekniikka- ja televiestintäliitto (ITL, Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit)yhdistää virolaisia tietotekniikkayrityksiä, edistää niiden yhteistyötä, esittelee niiden yhteisiä kantoja laajakaistaverkon kehittämiseen ja toimii osaamiskeskuksena.
- Tietojärjestelmäviranomainen (RIA, Riigi Infosüsteemi Amet) on Euroopan unionin rakennetuen täytäntöönpanoyksikkö, joka hallinnoi Euroopan aluekehitysrahaston tukea laajakaistaisen runkoliityntäverkon rakentamisessa.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet
Viron digitaalistrategia 2030 hyväksyttiin 7. lokakuuta 2021. Strategia on gigabittiyhteiskunnan yhteystavoitteiden mukainen. Strategian yleisenä tavoitteena on saavuttaa nopeat, luotettavat ja kohtuuhintaiset sähköisen viestinnän yhteydet maassa vuoteen 2030 mennessä sijainnista riippumatta. Vision toteuttamiseksi on asetettu kolme erityistavoitetta:
- digitaalinen hallinto (eli digitaalisten ratkaisujen käyttö julkisella sektorilla)
- sähköinen viestintä (eli yhteenliitettävyys)
- kansallinen kyberturvallisuus
Vuoteen 2030 mennessä Virossa olisi oltava saatavilla ultranopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia televiestintäyhteyksiä sijainnista riippumatta, mikä mahdollistaisi innovatiivisten palvelujen luomisen ja käytön. Kaikilla pitäisi olla pääsy vähintään 100 Mbps: n yhteyksiin, joita voidaan lisätä jopa 1 Gbps: iin. Hallitus tukee erittäin suuren kapasiteetin liityntäverkkojen kehittämistä maaseutualueilla, joilla televiestintäyritykset eivät investoi kilpailuolosuhteissa.
Tukea myönnetään myös a) ydininfrastruktuurin perustamiseen Viron tärkeimpiin liikennekäytäviin, mikä mahdollistaa keskeytymättömän 5G-kattavuuden, b) tiettyjen asuin- ja liiketoiminta-alueiden turvalliseen kattamiseen 5G:llä ja c) tarvittaviin valmisteluihin 6G:n käyttöönottamiseksi, kun asiaankuuluva teknologia tulee markkinoille.
Viron laajakaistasuunnitelma 2030 julkaistiin vuonna 2023. Suunnitelmassa kuvataan toimia, jotka ovat tarpeen Viron digitaalistrategiassa 2030 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa esitetään yleiskatsaus verkon kattavuudesta ja talous- ja viestintäministeriön (MKM) suunnitelmista tukea viestintäinfrastruktuurin rakentamista markkinahäiriöalueilla vuosina 2022–2030 sekä keskeytymättömien 5G-yhteyksien tarjoamista tärkeimmillä liikennekäytävillä. Julkisia tukia on suunnitteilla 89 miljoonaa euroa. Lisäksi gigabittiyhteiskunnan asettamien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtiolta noin 200 miljoonan euron lisäinvestointeja.
Viro haluaisi 5G-etenemissuunnitelmansa avulla saavuttaa 5G-yhteydet suurissa kaupungeissa vuoteen 2023 mennessä ja liikennekäytävien varrella vuoteen 2025 mennessä. Ministeriötasolla on perustettu erityinen 5G-työryhmä. Parhaillaan arvioidaan yrityskäyttöä ja etsitään rahoitusmallia 5G:n käyttöönottoa varten. Viranomaiset ovat myös sitoutuneet tekemään 5G-käytäviä koskevaa yhteistyötä Latvian ja Liettuan kanssa Via Baltica -hankkeen puitteissa. Baltian maat haluaisivat kartoittaa sähköisen viestinnän infrastruktuurin käytävän rinnalle ja tunnistaa infrastruktuurin puutteet.
Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet ja rahoitusvälineet
Viron kuluttajansuoja- ja tekninen sääntelyviranomainen (TTJA) on kehittänyt laajakaistapalvelujen saatavuutta koskevan keskeisen kartoitusvälineen (Communications Coverage Application). Se on interaktiivinen portaali, josta käyttäjät saavat tietoa laajakaistapalvelujen saatavuudesta Virossa.
Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 208 miljoonaa euroa (24 %) digitalisaatioon. Koko määrä on tarkoitus käyttää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseen. Merkittäviä digitaalisia investointeja ovat muun muassa 93 miljoonaa euroa julkisten digitaalisten palvelujen päivittämiseen uusimman teknologian avulla, 58 miljoonaa euroa 230 pk-yrityksen tukemiseen digitaalisessa siirtymässä ja 24 miljoonaa euroa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon maaseutualueilla.
Lisäksi EAKR:stä on osoitettu 45 miljoonaa euroa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen maaseutualueilla vuosina 2023–2027 VHNC-verkkojen rakentamisen tukemiseksi maaseutualueilla.
EstWin-projekti
Vuonna 2009 talous- ja viestintäministeriö ja Viron tietotekniikka- ja televiestintäliitto (ITL) perustivat Viron laajakaistakehityssäätiön (ELASA) toteuttamaan EstWin-hanketta ja antamaan kaikille asuintaloille, yrityksille ja viranomaisille mahdollisuuden liittyä seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoon, jonka siirtonopeus on enintään 100 Mbit/s. Näillä investoinneilla on tarkoitus kannustaa kaupallisia teleoperaattoreita ottamaan viimeisen osuuden yhteyksiä käyttöön täydentävästi. Hankkeessa otettiin käyttöön noin 7 000 kilometriä kuiturunkoliityntäverkkoja maaseutualueilla ja alle 10 000 asukkaan taajamissa, joissa ei aiemmin ollut optisia verkkoja ja joissa operaattoreilla ei ollut aiempia suunnitelmia niiden asentamisesta. EstWiniä rahoitetaan muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot). Toteutetut ja suunnitellut verkon osat esitetään verkkokartalla . EstWin-hanke on päättymässä, runkoliityntäverkko on lähes valmis ja vain pieni osa Kaakkois-Virosta on vielä kattamatta.
Tiedot laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Virossa
Tuoreimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, liittymistä ja levinneisyydestä sekä eri laajakaistateknologioiden kattavuudesta löytyvät digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maakohtaisista raporteista.
Langattoman laajakaistan taajuusmääritykset
Tarkempia tietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien jakamisista on Euroopan 5G-seurantakeskuksen raportissa.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
englanti
- Viron digitaalistrategia 2030
- Laajakaistainvestointien käsikirja
- Mobiili- ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa 2022
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista EU27-maissa
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
viro
Yhteystiedot
BCO Estonia (kansallinen laajakaistaa käsittelevä virasto): Viron talous- ja viestintäministeriö (MKM, Majandus-ja Kommunikatsiooniministeerium)
Osoite: Suur-Ameerika 1, 10129 Tallinna, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +372 639 76 81
Verkkosivusto
Kuluttajansuoja- ja tekninen sääntelyviranomainen (Tarbijakaitse ja Tehnilise Järelevalve Amet)
Osoite: Sõle 23 A, Tallinna 10614, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +372 667 2000
Verkkosivusto
Viron laajakaistakehityssäätiö (Eesti Lairiba Arenduse Sihtasutuse)
Osoite: Harju 6, 10130 Tallinna, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: +372 6310555
Verkkosivusto
Viron tietotekniikka- ja televiestintäliitto (Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit)
Osoite: Lõõtsa 6, 11415 Tallinna, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 372 6177 145
Verkkosivusto
Tuoreimmat uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Vuonna 2016 hyväksytyssä Ruotsin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja siinä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksille ja yrityksille tarkoitetuille nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto ovat Espanjan digitaalistrategian kymmenen strategisen painopisteen joukossa.
Slovenia valitsee laajakaistaverkkojen kehittämisessä teknologianeutraaliuden ja markkinadynamiikan, erityisesti infrastruktuuriin ja palveluihin perustuvan kilpailun.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetin vuoteen 2030 mennessä.
Romania keskittyy kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen askeleena kohti EU:n yhteystavoitteiden saavuttamista.
Portugalin digitaalistrategia ja erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen yhteenliitettävyyttä koskeva kansallinen strategia vuosiksi 2023–2030 muovaavat digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä Portugalissa.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskuntaa koskevien tavoitteiden mukainen.
Luotettavan ja vahvan digitaalisen infrastruktuurin laajentaminen ja digitaalisen kuilun umpeen kurominen ovat Alankomaiden digitaalisen infrastruktuurin politiikan painopisteitä.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja suosii kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallituksen ohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistan saatavuus koko maassa.
Liettuan tavoitteena on tarjota maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä ja tukea gigabittiyhteiskuntaa koskevia tavoitteita vuoteen 2025 mennessä.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita ja pyrkii 100 Mbit/s:n nopeuteen, joka on nostettavissa gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla ja 5G-kattavuuteen kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian ultralaajakaistastrategian tavoitteena on tarjota gigabittiyhteydet kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisen laajakaistasuunnitelman mukaan kaikilla Irlannin tiloilla on vuoteen 2026 mennessä mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 tavoitteena on, että 95 prosenttia kotitalouksista on gigabittiverkkojen piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa 2021–2027 edistetään kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan Digital Transformation Bible 2020-2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Kansallisessa France Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuituyhteys kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista kuitupohjaisten verkkojen käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alueilla, joilla palveluja ei ole riittävästi, ja kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotosta.
Useat poliittiset aloitteet, joilla pyritään maanlaajuiseen kiinteän ja mobiililaajakaistan kattavuuteen, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämistä koskevassa kansallisessa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2021, määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja se sisältää lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiseen.
Kroatian kansallinen laajakaistan kehittämissuunnitelma 2021–2027 vastaa eurooppalaisen gigabittiyhteiskunnan vuoden 2025 tavoitteita ja osittain vuoden 2030 digitalisaatiotavoitteita.
Seuraavan sukupolven liityntäverkkoja koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan nimeltä Digital Belgium. Kiinteää ja mobiililaajakaistaa koskevan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeita palveluja ei ole saatavilla...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja matkaviestinyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.