
Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Virossa
Viron digitaalistrategiassa 2030 keskitytään digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiseen, kyberturvallisuuteen ja yhteyksien parantamiseen koko maassa.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Laajakaistan käyttöönottoa hallinnoi talous- ja viestintäministeriö (MKM, Majandus-ja Kommunikatsiooniministeerium). Ministeriö vastaa laajakaistastrategiasta ja -lainsäädännöstä.
- Kuluttajansuoja ja tekninen sääntelyviranomainen (TTJA, Tarbijakaitse ja Tehnilise Järelevalve Amet) on elinkeino- ja viestintäministeriön hallintoalueella toimiva valtiollinen järjestö. Se valvoo ja säätelee teknisiä standardeja ja kerää markkinatietoja. Valvontaviranomaisen tavoitteena on auttaa kansallisen talouspolitiikan toteuttamisessa parantamalla turvallisuutta, järjestämällä rajallisten resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja lisäämällä tuotteiden luotettavuutta valmistusympäristöissä, teollisuuslaitteissa, rautateillä ja sähköisellä viestinnällä.
- Viron laajakaistakehityssäätiö (ELASA, Eesti Lairiba ArenduseSihtasutuse) vastaa EstWin-hankkeesta, valokaapelien asentamisesta ja liitäntäpisteiden rakentamisesta.
- Viron tietotekniikka- ja televiestintäyhdistys (ITL, Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit) yhdistää Viron tieto- ja viestintätekniikan yrityksiä, edistää niiden yhteistyötä, esittää yhteisiä kannanottojaan laajakaistaverkkojen kehittämisessä ja toimii osaamiskeskuksena.
- Tietojärjestelmäviranomainen (RIA, Riigi Infosüsteemi Amet) on Euroopan unionin rakennetuen toteuttaja, joka hallinnoi Euroopan aluekehitysrahaston tukea laajakaistaverkon rakentamiseen.
Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät tavoitteet
Viron digitaalistrategia 2030 hyväksyttiin 7. lokakuuta 2021. Strategia on Gigabit Societyn liitettävyystavoitteiden mukainen. Strategian yleisenä tavoitteena on saavuttaa nopeat, luotettavat ja edulliset sähköisen viestinnän yhteydet vuoteen 2030 mennessä sijainnista riippumatta. Vision toteuttamiseksi on asetettu kolme erityistavoitetta:
- digitaalinen hallinto eli digitaalisten ratkaisujen käyttö julkisella sektorilla,
- sähköinen viestintä, toisin sanoen yhteydet, ja
- kansallinen kyberturvallisuus.
Vuoteen 2030 mennessä Virossa olisi oltava saatavilla erittäin nopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia televiestintäyhteyksiä sijainnista riippumatta, mikä mahdollistaa innovatiivisten palvelujen luomisen ja käytön. Kaikilla pitäisi olla pääsy vähintään 100 Mbps: n yhteyksiin, joita voidaan nostaa jopa 1 Gbps. Hallitus tukee erittäin suuren kapasiteetin liityntäverkkojen kehittämistä maaseutualueilla, joilla televiestintäyritykset eivät investoi kilpailuolosuhteissa.
Tukea myönnetään myös a) perusinfrastruktuurin perustamiseen Viron tärkeimpiin liikennekäytäviin, mikä mahdollistaa keskeytymättömän 5G-kattavuuden, b) valittujen asuin- ja liiketoiminta-alueiden turvalliseen kattamiseen 5G:llä ja c) tarvittavat valmistelut 6G:n käyttöönottamiseksi, kun asianomainen teknologia saapuu markkinoille.
Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet ja rahoitusvälineet
Viron kuluttajansuoja- ja tekninen sääntelyviranomainen (TTJA) on kehittänyt laajakaistapalvelujen saatavuutta koskevan keskitetyn kartoitusvälineen (Communications Coverage Application). Se on interaktiivinen portaali, josta käyttäjät voivat saada tietoa laajakaistapalvelujen saatavuudesta Virossa.
Elpymis- ja palautumissuunnitelma: Digitaalisiin tavoitteisiin osoitetaan yhteensä 208 miljoonaa euroa. VHCN-verkkojen käyttöönotolle maaseutualueilla myönnettävän tuen (osa-alue 3 ”Digitaalinen valtio”, jonka talousarvio on 24,3 miljoonaa euroa) odotetaan varmistavan verkkopalvelujen laajemman saatavuuden. 8 000 sijoituspaikkaa on varustettava VHCN-järjestelmällä tämän investoinnin yhteydessä.
EstWin-projekti
Vuonna 2009 talous- ja viestintäministeriö ja Viron tietotekniikan ja televiestinnän yhdistys (ITL) perustivat Viron laajakaistakehityssäätiön (ELASA) toteuttamaan EstWin- hankkeen ja antamaan kaikille asuintaloille, yrityksille ja viranomaisille mahdollisuuden liittää seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoon jopa 100 Mbit/s siirtonopeudella. Näillä investoinneilla pyritään edistämään kaupallisten teleoperaattoreiden viimeisimpien yhteyksien täydentävää käyttöönottoa. Hankkeessa otettiin käyttöön noin 7 000 kilometriä kuiturunkoverkkoja maaseutualueilla ja alle 10 000 asukkaan asutusalueilla, joilla ei aiemmin ollut optisia verkkoja ja joilla operaattorit eivät olleet aiemmin suunnitelleet niiden asentamista. EstWiniä rahoitetaan muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot). Verkon toteutetut ja suunnitellut osat visualisoidaan verkkokartalla. EstWin-hanke on valmistumassa, backhaul-verkosto on lähes valmis ja vain pieni osa Kaakkois-Virosta on vielä kateissa.
Tietoa laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Virossa
Uusimmat tiedot laajakaistan kattavuudesta, tilauksista ja levinneisyyksistä, eri laajakaistateknologioiden kattavuus ja kustannukset tarkastetaan tulostaulun raporteissa ja digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maaraporteissa.
Langattoman laajakaistan taajuusvaraukset
Yhdenmukaistettuja taajuuksia koskevia tietoja saa Euroopan 5G-seurantakeskuksesta.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
Suomi
- Viron digitaalistrategia 2030
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista
- Opas suurnopeuslaajakaistainvestointeihin
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
- Matkaviestinnän ja kiinteän laajakaistan hinnat Euroopassa
- Tutkimus laajakaistan kattavuudesta Euroopassa
- Viro – maaraportit digitalisaation tuloksellisuudesta: liitettävyys, digitaaliset taidot, digitaaliset julkiset palvelut ja paljon muuta
Virolainen
Yhteystiedot
BCO Estonia (kansallinen laajakaistaosaamisvirasto): Viron talous- ja viestintäministeriö (MKM, Majandus-ja Kommunikatsiooniministeerium)
Osoite: Suur-Ameerika 1, 10129 Tallinna, Viro Ota yhteyttä sähköpostitse puhelimitse: + 372 639 76 81 Verkkosivusto
Kuluttajansuoja ja tekninen sääntelyviranomainen (Tarbijakaitse ja Tehnilise Järelevalve Amet)
Osoite: Sõle 23 A, Tallinn 10614, Viro Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin: + 372 667 2000 Verkkosivusto
Viron laajakaistakehityssäätiö (Eesti Lairiba Arenduse Sihtasutuse)
Osoite: Harju 6, 10130 Tallinn, Viro Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin: + 372 6310555 Verkkosivusto
Viron tietotekniikan ja televiestinnän yhdistys (Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit)
Osoite: Lõõtsa 6, 11415 Tallinna, Viro Ota yhteyttä sähköpostitse Puhelin: + 372 6177 145 Verkkosivusto
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Vuonna 2016 hyväksytyllä Ruotsin kansallisella laajakaistasuunnitelmalla on visio täysin yhteenliitetystä Ruotsista, ja sillä on tavoitteita sekä mobiilikattavuuden että nopeiden laajakaistayhteyksien osalta kotitalouksille ja yrityksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto kuuluvat Espanjan digitaalistrategian kymmeneen strategiseen painopisteeseen.
Slovenian laajakaistatavoitteet ovat gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisia.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetyhteyden vuoteen 2030 mennessä.
Romanian laajakaistasuunnitelmassa keskitytään kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen ensimmäisenä askeleena kohti EU:n yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamista.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukainen.
Liettua pyrkii tarjoamaan maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä sekä tukemaan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025.
Italian strategia ultralaajakaistasta kohti gigabittiyhteiskuntaa pyrkii tarjoamaan gigabittiyhteyksiä kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2026 mennessä kaikilla Irlannin toimipaikoilla on mahdollisuus käyttää nopeita laajakaistayhteyksiä.
Kreikan digitaalisen muutoksen Raamattu 2020–2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit Society 2025: n tavoitteet.
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Ranskan Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuidut kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset toteuttavat julkisin varoin tuetun kilpailuvetoisen, kuitupohjaisen verkon käyttöönoton alueilla, joilla palveluiden levinneisyys on alhainen, sekä tarjoavat kunnille laajakaistaverkot käyttöönottoa koskevaa neuvontaa.
Useat poliittiset aloitteet, joiden tavoitteena on maanlaajuinen kiinteän ja langattoman laajakaistan kattavuus, tukevat Tanskan laajakaistatavoitteita. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille digitaaliteknologian...
Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä kansallisessa suunnitelmassa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämiseksi määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa VHCN:n rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja siihen sisältyy lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle.
Kroatian kansallinen laajakaistakehityssuunnitelma 2021–2027 vastaa Euroopan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025 ja osittain vuoden 2030 digitaalisia tavoitteita.
Seuraavan sukupolven verkkoon pääsyä koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan Digital Belgium. Kiinteän ja langattoman laajakaistan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeat palvelut eivät ole käytettävissä...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien valtakunnalliseen tarjontaan (kiinteät ja mobiiliyhteydet) vuoteen 2030 mennessä.