Yhteenveto laajakaistan kehityksestä Virossa
Viron digitaalistrategiassa 2030 keskitytään digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiseen, kyberturvallisuuteen ja yhteyksien parantamiseen koko maassa.
Kansallinen laajakaistastrategia ja -politiikka
Vastuuviranomaiset
- Laajakaistan käyttöönottoa hallinnoi talous- ja viestintäministeriö (MKM, Majandus -ja Kommunikatsiooniministeerium). Ministeriö vastaa laajakaistastrategiasta ja lainsäädännöstä.
- Kuluttajansuoja- ja sääntelyviranomainen (TTJA, Tarbijakaitse ja Tehnilise Järelevalve Amet) on elinkeino- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva valtiollinen järjestö. Se valvoo ja säätelee teknisiä standardeja ja kerää markkinatietoja. Valvontaviranomaisen tavoitteena on edistää kansallisen talouspolitiikan täytäntöönpanoa parantamalla turvallisuutta, järjestämällä rajallisten resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja lisäämällä tuotteiden luotettavuutta valmistusympäristöjen, teollisuuslaitteiden, rautatieliikenteen ja sähköisen viestinnän alalla.
- Viron laajakaistakehityssäätiö (ELASA, Eesti Lairiba ArenduseSihtasutuse) vastaa EstWin-hankkeesta, kuituoptisten kaapelien asennuksesta ja liitäntäpisteiden rakentamisesta.
- Viron tietotekniikan ja televiestinnän yhdistys (ITL, Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit) yhdistää virolaisia ICT-yrityksiä, edistää niiden yhteistyötä, esittää yhteisiä näkemyksiä laajakaistaverkkojen kehittämisestä ja toimii osaamiskeskuksena.
- Tietojärjestelmäviranomainen (RIA, Riigi Infosüsteemi Amet) on Euroopan unionin rakenteellisen tuen toimeenpaneva yksikkö, joka hallinnoi Euroopan aluekehitysrahaston tukea laajakaistaverkon rakentamiseen.
Laajakaistan kehittämisen päätavoitteet
Viron digitaalistrategia 2030 hyväksyttiin 7. lokakuuta 2021. Strategia on Gigabit Societyn yhteenliitettävyystavoitteiden mukainen. Strategian yleisenä tavoitteena on nopeiden, luotettavien ja kohtuuhintaisten sähköisten viestintäyhteyksien saavuttaminen maassa vuoteen 2030 mennessä sijainnista riippumatta. Vision toteuttamiseksi on asetettu kolme erityistavoitetta:
- digitaalinen hallinto eli digitaalisten ratkaisujen käyttö julkisella sektorilla,
- sähköinen viestintä eli yhteenliitettävyys ja
- kansallinen kyberturvallisuus.
Vuoteen 2030 mennessä Virossa pitäisi olla saatavilla ultranopeita, luotettavia ja kohtuuhintaisia tietoliikenneyhteyksiä sijainnista riippumatta, jotta voidaan luoda ja käyttää innovatiivisia palveluja. Kaikilla pitäisi olla pääsy vähintään 100 Mbit/s:n yhteyksiin, joita voidaan lisätä jopa 1 Gbps:iin. Hallitus tukee erittäin suuren kapasiteetin liityntäverkkojen kehittämistä maaseutualueilla, joihin teleyritykset eivät tee investointeja kilpailuolosuhteissa.
Tukea myönnetään myös a) Viron tärkeimpien liikennekäytävien ydininfrastruktuurin perustamiseen, joka mahdollistaa keskeytymättömän 5G-kattavuuden, b) tiettyjen asuin- ja liiketoiminta-alueiden turvalliseen kattavuuteen 5G:llä ja c) tarvittaviin valmisteluihin 6G:n käyttöönottamiseksi, kun asianomainen teknologia saapuu markkinoille.
Viro haluaa 5G- suunnitelmansa avulla saavuttaa 5G-yhteydet suurissa kaupungeissa vuoteen 2023 mennessä ja liikennekäytävien varrella vuoteen 2025 mennessä. Ministeriötasolla on perustettu 5G:tä käsittelevä työryhmä. Käynnissä on liiketoiminnan käytön arviointi ja 5G:n käyttöönoton rahoitusmallin löytäminen. Viranomaiset ovat myös sitoutuneet tekemään yhteistyötä 5G-käytävillä Latvian ja Liettuan kanssa Via Baltica -hankkeen puitteissa. Baltian maat haluaisivat kartoittaa sähköisen viestinnän infrastruktuurin käytävän rinnalle ja tunnistaa infrastruktuuripuutteet.
Laajakaistan kehittämisen tärkeimmät toimenpiteet ja rahoitusvälineet
Viron kuluttajansuoja- ja tekninen sääntelyviranomainen (TTJA) on kehittänyt keskitetyn kartoitusvälineen (Communications Coverage Application) laajakaistapalvelujen saatavuudesta. Se on interaktiivinen portaali, josta käyttäjät saavat tietoa laajakaistapalvelujen saatavuudesta Virossa.
Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 208 miljoonaa euroa (24 prosenttia) digitaaliseen muutokseen. Koko summa on tarkoitus käyttää digitaalista vuosikymmentä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Merkittäviin digitaalisiin investointeihin sisältyy 93 miljoonaa euroa julkishallinnon palvelujen parantamiseen uusimman teknologian pohjalta, 58 miljoonaa euroa 230 pk-yrityksen tukemiseen niiden digitaalisessa siirtymässä ja 24 miljoonaa euroa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon maaseutualueilla.
Lisäksi VHNC-verkostojen rakentamisen tukemiseksi maaseutualueille osoitettiin 45 miljoonaa euroa EAKR:stä VHCN:n rakentamiseen maaseutualueilla vuosina 2023–2027.
EstWin-projekti
Talous- ja viestintäministeriö ja Viron tietotekniikka- ja televiestintäliitto (ITL) perustivat vuonna 2009 Viron laajakaistakehityssäätiön (ELASA) toteuttamaan EstWin- hankkeen ja antamaan kaikille asuintaloille, yrityksille ja viranomaisille mahdollisuuden liittää seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoon jopa 100 Mbit/s:n siirtonopeus. Näillä investoinneilla on tarkoitus edistää kaupallisten teleoperaattoreiden täydentävää viimeisen meripeninkulman yhteyksien käyttöönottoa. Hankkeessa otettiin käyttöön noin 7000 kilometriä kuiturunkoverkkoja maaseutualueilla ja alle 10,000 asukkaan asutusalueilla, joissa optisia verkkoja ei ollut aiemmin olemassa eikä operaattorilla ollut aiempaa suunnitelmaa niiden asentamisesta. EstWiniä rahoitetaan muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot). Verkon toteutetut ja suunnitellut osat visualisoidaan verkkokartassa. EstWin-hanke on valmistumassa, runkoreittiverkosto on lähes valmis ja vain pieni osa Kaakkois-Virosta on kateissa.
Tietoa laajakaistan kehityksestä ja teknologioista Virossa
Viimeisimmät laajakaistan kattavuutta, liittymää ja levinneisyyttä, eri laajakaistateknologioiden kattavuutta ja kustannuksia koskevat tiedot tarkistavat tulostauluraporteista ja digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) maaraporteista.
Langattoman laajakaistan taajuuksien osoittaminen
Lisätietoja yhdenmukaistetuista taajuuksien käyttöoikeuksista saa Euroopan 5G-seurantakeskuksesta.
Kansalliset ja EU:n julkaisut ja lehdistöasiakirjat
Englanti
- Viron digitaalistrategia 2030
- Tutkimus kansallisista laajakaistasuunnitelmista
- Opas nopeisiin laajakaistainvestointeihin
- Laajakaistayhteyksiä koskevat raportit ja analyysit
- Matkapuhelinten ja kiinteiden laajakaistayhteyksien hinnat Euroopassa
- Tutkimus laajakaistan kattavuudesta Euroopassa
- Viro – digitoinnin tuloksellisuutta koskevat maakohtaiset raportit: liitettävyys, digitaaliset taidot, digitaaliset julkiset palvelut ja paljon muuta
Viro
Yhteystiedot
BCO Estonia (kansallinen laajakaista-alan osaamisvirasto): Viron talous- ja viestintäministeriö (MKM, Majandus-ja Kommunikatsiooniministeerium)
Osoite: Suur-Ameerika 1, 10129 Tallinna, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 372 639 76 81 Verkkosivu
Kuluttaja- ja tekninen sääntelyviranomainen (Tarbijakaitse ja Tehnilise Järelevalve Amet)
Osoite: Sõle 23 A, Tallinn 10614, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 372 667 2000 Verkkosivut
Viron laajakaistakehityssäätiö (Eesti Lairiba Arenduse Sihtasutuse)
Osoite: Harju 6, 10130 Tallinna, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 372 6310555 Verkkosivut
Viron tietotekniikan ja televiestinnän liitto (Eesti Infotehnoloogia ja Telekommunikatsiooni Liit)
Osoite: Lõõtsa 6, 11415 Tallinna, Viro
Ota yhteyttä sähköpostitse
Puhelin: + 372 6177 145 Verkkosivu
Viimeisimmät uutiset
Aiheeseen liittyvää
Aiheesta laajemmin
Tietoa laajakaistan kehityksestä kussakin maassa sekä kansallisista strategioista ja toimintalinjoista laajakaistan kehittämiseksi.
Katso myös
Ruotsin vuonna 2016 hyväksymässä kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa on visio täysin verkottuneesta Ruotsista, ja sillä on tavoitteita sekä matkaviestinverkon kattavuudelle että kotitalouksien ja yritysten nopeille laajakaistayhteyksille.
Digitaaliset yhteydet ja 5G:n käyttöönotto kuuluvat Espanjan digitaalistrategian kymmeneen strategiseen painopisteeseen.
Slovenian laajakaistatavoitteet ovat gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukaisia.
Slovakia on asettanut pitkän aikavälin tavoitteeksi tarjota kaikille kotitalouksille ultranopean internetyhteyden vuoteen 2030 mennessä.
Romanian laajakaistasuunnitelmassa keskitytään kansallisen laajakaistaverkon rakentamiseen ensimmäisenä askeleena kohti EU:n yhteenliitettävyystavoitteiden saavuttamista.
Puolan kansallinen laajakaistasuunnitelma 2025 on EU:n gigabittiyhteiskunnan tavoitteiden mukainen.
Maltan laajakaistapolitiikka on teknologianeutraalia ja edistää kilpailukykyistä markkinaympäristöä.
Yksi Luxemburgin hallitusohjelman painopisteistä on sellaisen viestintäinfrastruktuurin kehittäminen, jonka tavoitteena on gigabittilaajakaistayhteys koko maassa.
Liettua pyrkii tarjoamaan maaseutualueille 100 Mbit/s vuoteen 2027 mennessä sekä tukemaan gigabittiyhteiskuntatavoitteita 2025.
Latvia tukee gigabittiyhteiskunnan tavoitteita, ja sen tavoitteena on 100 Mbit/s, joka voidaan päivittää gigabittiin, kaupunki- ja maaseutualueilla sekä 5G-kattavuus kaikilla suurilla kaupunkialueilla.
Italian strategia ultralaajakaistasta kohti gigabittiyhteiskuntaa pyrkii tarjoamaan gigabittiyhteyksiä kaikille vuoteen 2026 mennessä.
Irlannin kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa todetaan, että vuoteen 2026 mennessä kaikilla Irlannin toimitiloilla on mahdollisuus käyttää nopeaa laajakaistaa.
Unkarin kansallisen digitalisaatiostrategian 2021–2030 tavoitteena on saavuttaa tavoite, jonka mukaan 95 prosenttia kotitalouksista kuuluu gigabittiverkkojen piiriin vuoteen 2030 mennessä.
Vuosien 2021–2027 kansallisessa laajakaistasuunnitelmassa edistetään erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden verkkojen ja 5G-verkkojen käyttöä. Kreikan digitaalisen muutoksen Raamattu 2020–2025 korostaa liitettävyyttä yhtenä viidestä strategisesta akselista ja tunnustaa Gigabit...
Saksan liittohallituksen vuoden 2021 koalitiosopimuksessa, digitaalistrategiassa ja gigabittistrategiassa 2022 asetetaan etusijalle FTTH- ja 5G-verkkojen valtakunnallinen tarjonta.
Ranskan Très Haut Débit -laajakaistaohjelmassa asetetaan tavoitteeksi nopea laajakaistayhteys kaikille kotitalouksille vuoteen 2022 mennessä ja kuidut kaikille vuoteen 2025 mennessä.
Suomen viranomaiset suosivat kilpailuvetoista, kuitupohjaisen verkon käyttöönottoa, jota tuetaan julkisin varoin alipalvelluille alueille, ja paikallisille kunnille annettavaa neuvontaa laajakaistaverkkojen käyttöönotossa.
Tanskan laajakaistatavoitteita tuetaan useilla poliittisilla aloitteilla, joiden tavoitteena on maanlaajuinen kiinteän verkon ja mobiililaajakaistan kattavuus. Hallitus pyrkii tekemään Tanskasta digitaalisen edelläkävijän luomalla perustan tanskalaisille yrityksille...
Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä kansallisessa suunnitelmassa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kehittämiseksi määritellään Tšekin strateginen lähestymistapa VHCN:n rakentamiseen.
Kyproksen laajakaistasuunnitelmassa asetetaan strategiset tavoitteet vuosiksi 2021–2025, ja siihen sisältyy lainsäädäntö- ja sääntelytoimia sekä käytännön tukea laajakaistainfrastruktuurin kehittämiselle.
Kroatian kansallinen laajakaistakehityssuunnitelma 2021–2027 vastaa Euroopan gigabittiyhteiskunnan tavoitteita 2025 ja osittain vuoden 2030 digitaalisia tavoitteita.
Seuraavan sukupolven verkkoon pääsyä koskeva kansallinen laajakaistainfrastruktuurisuunnitelma ”Connected Bulgaria” ja sähköistä viestintää koskeva politiikka päivitettiin ja hyväksyttiin elokuussa 2020.
Belgian laajakaistastrategia on sisällytetty laajempaan toimintapoliittiseen strategiaan Digital Belgium. Kiinteän ja langattoman laajakaistan kansallisen suunnitelman tavoitteena on poistaa jäljellä olevat valkoiset alueet, joilla nopeat palvelut eivät ole käytettävissä...
Itävallan laajakaistastrategiassa keskitytään gigabittiyhteyksien (kiinteiden ja mobiiliyhteyksien) valtakunnalliseen tarjontaan vuoteen 2030 mennessä.