Koordinoitu tekoälysuunnitelma

Koordinoidulla tekoälysuunnitelmalla pyritään nopeuttamaan investointeja tekoälyyn, panemaan täytäntöön tekoälystrategioita ja -ohjelmia sekä yhdenmukaistamaan tekoälypolitiikkaa, jotta voidaan estää pirstoutuminen Euroopassa.

Koordinoitu tekoälysuunnitelma julkaistiin vuonna 2018. Se on komission, EU:n jäsenvaltioiden, Norjan ja Sveitsin yhteinen sitoumus maksimoida Euroopan mahdollisuudet kilpailla maailmanlaajuisesti. Alkuperäisessä suunnitelmassa määriteltiin toimia ja rahoitusvälineitä tekoälyn käyttöönottoa ja kehittämistä varten eri aloilla. Samanaikaisesti jäsenvaltioita kannustettiin kehittämään omia kansallisia strategioitaan.

Suunnitelman viimeisin päivitys julkaistiin vuonna 2021. Se osoittaa, että Eurooppa on sitoutunut luomaan maailmanlaajuisen johtoaseman luotettavan tekoälyn alalla. Vuoden 2021 suunnitelma on myös tiiviisti linjassa komission digitaalisten ja vihreiden painopisteidensekä EU:n covid-19-pandemian johdosta toteuttamien toimienkanssa.

Vuoden 2021 koordinoidulla suunnitelmalla pyritään muuttamaan strategia toiminnaksi kannustamalla

• nopeuttaa investointeja tekoälyteknologioihin häiriönsietokykyisen taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen edistämiseksi uusien digitaalisten ratkaisujen käyttöönoton avulla
• Pannaan tekoälystrategiat ja -ohjelmat täysimääräisesti ja ripeästi täytäntöön sen varmistamiseksi, että EU maksimoi varhaisen omaksumisen edut.
• yhdenmukaistaa tekoälypolitiikkaa hajanaisuuden poistamiseksi ja maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi.

Tämänsaavuttamiseksi päivitetyssä suunnitelmassa vahvistetaan neljä keskeistä toimintapoliittista tavoitetta, joita tuetaan konkreettisilla toimilla. Siinä esitetään myös mahdollinen rahoitusmekanismi ja vahvistetaan aikataulu, jonka mukaan

• luodaan suotuisat edellytykset tekoälyn kehittämiselle ja käyttöönotolle EU:ssa
• tehdä EU:sta paikka, jossa huippuosaaminen kukoistaa laboratoriosta markkinoille
• varmistaa, että tekoälyteknologiat toimivat ihmisten hyväksi
• rakentaa strategista johtajuutta vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

Vuoden 2024 tiedonanto startup-yritysten ja innovoinnin edistämisestä luotettavan tekoälyn alalla perustuu sekä vuoden 2018 että vuoden 2021 koordinoituihin tekoälyä koskeviin toimintasuunnitelmiin. Tämä osoittaa, että toimintapolitiikassa on siirrytty Generatiiviseen tekoälyyn vastauksena uusimpaan teknologiseen kehitykseen. Vastaavasti tekoälysäädöksenhyväksytty versio sisältää myös generatiivista tekoälyä koskevia säännöksiä. Nämä säännöt täydentävät komission vuonna 2021 antamaa alkuperäistä ehdotusta,jolla pyrittiin rakentamaan luotettava tekoälyekosysteemi nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten.

Vuoden 2024 tiedonannossa ehdotetaan seuraavaa:

• strateginen investointikehys, jolla vivutetaan EU:n voimavaroja, kuten suurteholaskentainfrastruktuuria, innovatiivisen eurooppalaisen tekoälyekosysteemin edistämiseksi.
• startup-yritysten, innovoijien ja teollisten käyttäjien välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on houkutella investointeja EU:hun ja tarjota pääsy keskeisiin tekoälykomponentteihin, kuten dataan, laskentatehoon, algoritmeihin ja lahjakkuuksiin.
• toimet ja investoinnit, joilla tuetaan startup-yrityksiä ja teollisuudenaloja Euroopassa, jotta niistä voi tulla maailmanlaajuisia johtajia luotettavien kehittyneiden tekoälymallien, -järjestelmien ja -sovellusten alalla.
• toimenpidepaketti (GenAI4EU-aloitteen puitteissa), jolla tuetaan eurooppalaisia startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä EU:n arvoja ja säännöksiä noudattavan luotettavan tekoälyn kehittämisessä, mukaan lukien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevien sääntöjen noudattaminen.

Investoinnit

Komissio ehdotti vähintään miljardin euron vuotuisia investointeja tekoälyyn Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Vuosina 2021 ja 2022 tekoälyyn myönnetyllä EU:n rahoituksella pyritään houkuttelemaan ja vakiinnuttamaan investointeja ja edistämään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta sen vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

Elpymis- ja palautumistukiväline tarjoaa ennennäkemättömän tilaisuuden nykyaikaistaa tekoälyä ja investoida siihen. Näin EU:sta voi tulla maailmanlaajuinen johtaja ihmiskeskeisten, luotettavien, turvallisten ja kestävien tekoälyteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Syyskuuhun 2023mennessä se oli investoinut tekoälyyn jo 4,4 miljardia euroa. Lisätietoja on raportissa Mapping EU level funding instruments to Digital Decade targets.

Sekä komissio että jäsenvaltiot ovat panneet aktiivisesti täytäntöön suunnitelmissa esitettyjä toimia, ja edistystä on tapahtunut kaikissa luvuissa. EU edistää kriittistä laskentakapasiteettia useilla onnistuneilla toimilla:

1. Sirusäädöksellä  luodaan lainsäädäntöperusta puolijohdeteollisuuden häiriönsietokyvyn parantamiseksi.
2. Siruyhteisyritys (siruyhteisyritys) vauhdittaa puolijohdeteknologioita Euroopassa.
3. EuroHPC-yhteisyritys  kehittää kehittyneitä laskentavalmiuksia, jotka ovat eurooppalaisten pk-yritysten käytettävissä.
4. Testaus- ja kokeilulaitokset (TEF) tukevat Edge AI -komponenttien ja -järjestelmien tekoälyteknologian kehittämistä.
5. Euroopan yhteistä etua koskevillatärkeillä hankkeilla (IPCEI) edistetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä huipputason mikroelektroniikka- ja viestintähankkeissa.

Yhdessä näillä aloitteilla luodaan synergistinen ekosysteemi mikroelektroniikan ja laskentakapasiteetin edistämiseksi Euroopassa. Komissio seuraa ja arvioi myös näiden toimien edistymistä ja raportoi seurannasta vuonna 2024 yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Taustaa

Jäsenvaltiot ja komissio ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja tavanneet säännöllisesti työskennelläkseen eri suunnitelmien mukaisten toimien parissa. Ne edistyivät suunnitelman kaikilla aloilla, muun muassa ehdottamalla datastrategiaa, tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja luomalla edellytykset huippuosaamiselle tutkimuksessa ja kehittämisessä sekä tekoälyn käyttöönotolle Euroopassa.

Kaiken kaikkiaan kaksi ensimmäistä täytäntöönpanovuotta vahvistivat, että jäsenvaltioiden ja komission yhteiset toimet ja jäsennelty yhteistyö ovat avainasemassa EU:n maailmanlaajuisen kilpailukyvyn ja johtoaseman kannalta tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa. Useimmat jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansallisia tekoälystrategioita ja alkaneet panna niitä täytäntöön. Investoinnit tekoälyyn ovat lisääntyneet, ja EU pystyi ottamaan käyttöön kriittisiä resursseja näiden prosessien tukemiseksi.