Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus

Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus takaavat tiedonkulun, ja niillä on keskeinen rooli vallanpitäjien tilivelvollisuudessa. Komissio on tehostanut työtään tällä alalla asettamalla tiedotusvälineiden vapauden oikeusvaltioperiaatetta koskevan raportointinsa keskiöön ja rahoittamalla edelleen erilaisia hankkeita, joilla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Komissio on myös suunnitellut keskeisiä aloitteita toimittajien työn ja turvallisuuden parantamiseksi ja hyväksynyt toimintasuunnitelman elinkelpoisen mediaekosysteemin edistämiseksi.

Euroopan unionin sitoumukset kunnioittaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä vaalia sananvapautta, johon sisältyy oikeus vastaanottaa ja levittää tietoa viranomaisten siihen puuttumatta, on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan (.pdf) 11 artiklassa, joka vastaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 10 artiklaa.

Lainsäädäntö ja oikeusvaltioperiaate

Eurooppalainen medianvapaussäädös tuli voimaan toukokuussa 2024, ja se perustuutarkistettuunaudiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin.  EMKVR:ää ehdotettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2022, ja sen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden eheyttä ja siten suojella tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta unionissa. Eurooppalaista medianvapaussäädöstä laadittaessa järjestettiinkannanottopyyntö ja avoin julkinen kuuleminen. EMKVR:n tehtävänä on

• suojella toimituksellista riippumattomuutta vaatimalla jäsenvaltioita kunnioittamaan mediapalvelujen tarjoajien tosiasiallista toimituksellista vapautta;
• journalististen lähteiden suojeleminen, myös vakoiluohjelmien käytöltä.
• varmistaa julkisten tiedotusvälineiden riippumattoman toiminnan muun muassa takaamalla riittävät, kestävät ja ennakoitavat taloudelliset resurssit ja edistämällä avoimuutta julkisten tiedotusvälineiden hallintoneuvostojen johtajan tai jäsenten nimittämisessä;
• Taataan tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyys siten, että mediapalvelujen tarjoajat paljastavat tiettyjä itseään koskevia tietoja (esim. viralliset nimet, yhteystiedot, omistussuhteet).
• tarjota suojatoimia sen estämiseksi, että (digipalvelusäädöksennojalla nimetyt)erittäin suuret verkkoalustat poistavatperusteettomastimediasisältöä, joka on tuotettu ammatillisten normien mukaisesti mutta jonka katsotaan olevan ristiriidassa ehtojen kanssa;
• Otetaan käyttöön oikeus mukauttaa mediatarjontaa laitteissa ja rajapinnoissa, kuten verkkoon liitetyissä televisioissa, jotta käyttäjät voivat muuttaa oletusasetuksia omien mieltymystensä mukaisesti.
• Varmistetaan, että jäsenvaltiot toimittavat arvioinnin mediamarkkinoiden keskeisten keskittymien vaikutuksesta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen tiedotusvälineiden moniarvoisuutta koskevien testien avulla.
• Varmistetaan mediapalvelujen tarjoajien ja mainostajien yleisömittausten suurempi läpinäkyvyys, jotta voidaan rajoittaa liioiteltujen tai puolueellisten yleisötietojen riskiä.
• Vahvistetaan läpinäkyvyysvaatimukset, jotka koskevat viranomaisten ja yhteisöjen harjoittamaa valtion mainonnan kohdentamista mediapalvelujen tarjoajille ja verkkoalustoille.
• Tehostetaan ja laajennetaan media-alan sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia, myös unionin ulkopuolelta tulevia mediapalveluja koskevien toimenpiteiden osalta.

Komissio julkaisi huhtikuussa 2022 ehdotuksen direktiiviksi strategisista häirintätarkoituksessa nostetuista kanteista (SLAPP-kanteet). Strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet, jotka tunnetaan yleisesti nimellä SLAPP-kanteet, ovat erityinen häirinnän muoto, jota käytetään pääasiassa toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan yleistä etua koskevista asioista puhumisen estämiseksi tai rankaisemiseksi. Ehdotetussa direktiivissä annetaan tuomioistuimille ja SLAPP-kanteiden kohteille välineet torjua ilmeisen perusteettomia tai aiheettomia kanteita. Ehdotettuja suojatoimia sovelletaan siviilioikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia.

Komissio hyväksyi Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman. Se tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toimittajien turvallisuuden parantamiseksi. Se tarjoaa kestävää rahoitusta hankkeille, joissa keskitytään toimittajille annettavaan oikeudelliseen ja käytännön apuun EU:ssa ja muualla. Euroopan uutismediafoorumin puitteissa käynnistettiin maaliskuussa 2021 sidosryhmien vuoropuhelu, jossa sidosryhmät voivat antaa palautetta syyskuussa 2021 annetusta suosituksesta toimittajien ja muiden media-alan työntekijöiden suojelusta, turvallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Suunnitelmassa pyritään myös edistämään valtion mainonnan avointa ja oikeudenmukaista kohdentamista, edistämään tiedotusvälineiden monimuotoisuutta ja kehittämään eurooppalainen lähestymistapa yleishyödyllisten audiovisuaalisten mediapalvelujen näkyvyyteen. Asiaa koskevasta tutkimuksesta on julkaistu tarjouspyyntö.

Oikeusvaltiomekanismissa keskitytään tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen, ja siinä tarkastellaan tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisia ja -elimiä, tiedotusvälineiden omistuksen ja hallituksen puuttumisen läpinäkyvyyttä sekä toimittajien suojelun puitteita. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus, joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltiota, julkaistiin 30. syyskuuta 2020. Siinä esitetään yhteenveto sekä oikeusvaltiotilanteesta EU:ssa että arvio kunkin jäsenvaltion tilanteesta ja keskitytään neljään pääpilariin: oikeuslaitos, korruptiontorjuntakehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja muut institutionaaliset valvontajärjestelmät. 

Suurimpien verkkoalustojen suuri valta oikeuttaa harkitsemaan erityisiä ennakkosääntöjä kilpailun ja kuluttajien verkkovalintojen turvaamiseksi. Digipalvelusäädöksellä parannetaan merkittävästi laittoman sisällön poistamismekanismeja ja käyttäjien perusoikeuksien, myös sananvapauden, tehokasta suojelua verkossa.

Tarkistetulla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä vahvistetaan oikeudellisia takeita useilla tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen kattamilla aloilla, joita ovat verkkosisällön moderointi, media-alan sääntelyviranomaisten riippumattomuus, tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyys ja medialukutaito. Komissio seuraa tiiviisti prosessia, jolla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Unionin lainsäätäjä on antanut oikeudenmukaisempia markkinoita koskevat säännöt uuden tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklalla . Näillä säännöillä pyritään auttamaan oikeudenhaltijoita olemaan paremmassa asemassa tiettyjen verkkojakoalustojen suhteen. Niillä varmistetaan, että oikeudenhaltijat saavat oikeudenmukaisemman korvauksen sisältönsä käytöstä. Lehtikustantajien uusi oikeus (uuden tekijänoikeusdirektiivin 15 artikla) edistää moniarvoista, riippumatonta ja laadukasta journalismia parantamalla lehtikustantajien neuvotteluasemaa verkkomarkkinatoimijoihin nähden.

Suora rahoitus

EU rahoittaa useita hankkeita:

• Useita käynnissä tai valmisteilla olevia hankkeita ja ehdotuspyyntöjä, joiden tavoitteena on
  • kartoittaa tiedotusvälineiden vapauden loukkauksia;
  • puolustaa uhattuja toimittajia;
  • seurata tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvia riskejä;
  • tukea yhteistyöhön perustuvaa journalismia, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
• Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden eurooppalaisen keskuksen (ECPMF) ja sen kumppaneiden toteuttamat hankkeet, joiden tarkoituksena on puuttua tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden loukkauksiin EU:n jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa.
• Avustukset tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskukselle (CMPF) tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen (MPM) kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Seurantavälinetarjoaa kattavan yleiskuvan tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen kohdistuvista riskeistä eri puolilla Eurooppaa, ja siinä tarkastellaan neljää keskeistä alaa:
  1. perussuoja
  2. markkinoiden moniarvoisuus
  3. poliittinen riippumattomuus
  4. sosiaalinen osallisuus
• Media Ownership Monitor -pilottihanke, jolla lisätään tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyyttä.
• Luova Eurooppa -ohjelma vuosiksi 2021–2027, jonka suunniteltu talousarvio on noin 2,5 miljardia euroa, eli 80 prosenttia enemmän kuin edellisellä kaudella (2014–2020) 27 jäsenvaltion EU:ssa. Se edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja teollisuuden kilpailukykyä koskevaa eurooppalaista yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Lehdistökumppanuuksia koskeva ehdotuspyyntö, jonka tarkoituksena on edistää uutismedia-alan ammattilaisten alakohtaista ja rajatylittävää yhteistyötä Euroopassa, on julkaistu. Jotta voidaan lisätä rahoitusta ja varmistaa pitkän aikavälin tuki tiedotusvälineiden vapautta, moniarvoisuutta ja lukutaitoa koskeville hankkeille, tästä ohjelmasta on varattu vähintään 75 miljoonan euron määrärahat.

Tukitoimenpiteet

Covid-19-pandemian alkamisen jälkeen komissio on esittänyt useita toimenpiteitä talouden tukemiseksi ja kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla media-alan tukemiseksi.

• Tilapäiset valtiontukipuitteet otettiin nopeasti käyttöön ja niitä laajennettiin. Lisäksi julkaistiin erityinen valtiontukia ohjaava malli uutismedian digitalisointia varten jäsenvaltioiden auttamiseksi niiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimisessa.
• REACT-EU-välineen rahoitustuessa kohdennetaan lisää koheesiovaroja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) keskeisiin painopisteisiin tai kulttuurialan luoviin pk-yrityksiin, jotka on tunnustettu ensisijaisiksi. Näihin rahastoihin kuuluvat työllisyystuet, lyhytaikaiset työjärjestelyt sekä pk-yritysten maksuvalmius ja vakavaraisuus.  
• Tilapäinen tuki hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseksi (SURE) on jäsenvaltioiden käytettävissä oleva väline covid-19-pandemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi.
• Olemassa olevia välineitä on mukautettu muun muassa lisäämällä joustavuutta tuettujen hankkeiden täytäntöönpanossa. Esimerkiksi kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille, tiedotusvälineet mukaan luettuina, tarkoitettu nykyinen takausjärjestelmä mahdollistaa suuremman joustavuuden lainojen takaisinmaksussa ja helpottaa lainanantoa antamalla rahoituslaitoksille enemmän turvaa.
• Komissio hyväksyi toimintasuunnitelman, jolla tuetaan media- ja audiovisuaalialan elpymistä ja muutosta. Nämä alat, joihin koronaviruskriisi on erityisesti vaikuttanut, ovat olennaisen tärkeitä demokratian sekä Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja digitaalisen riippumattomuuden kannalta. Toimintasuunnitelmassa keskitytään kolmeen toiminta-alaan ja kymmeneen konkreettiseen toimeen. Ne auttavat media-alaa toipumaan kriisistä helpottamalla ja laajentamalla rahoituksen saantia. Ne auttavat myös media-alaa muuttumaan edistämällä investointeja digitaalisen ja vihreän siirtymän toteuttamiseksi samalla kun varmistetaan alan tuleva häiriönsietokyky. Lisäksi ne lisäävät EU:n kansalaisten ja yritysten vaikutusmahdollisuuksia.

EMKVR:naikataulu