Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus

Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus takaavat tiedonkulun, ja niillä on keskeinen rooli vallanpitäjinä. Komissio on tehostanut työtään tällä alalla asettamalla tiedotusvälineiden vapauden oikeusvaltiota koskevan raportoinnin keskiöön ja jatkamalla useiden konkreettisten tulosten aikaansaavien hankkeiden rahoittamista. Komissio on myös suunnitellut keskeisiä aloitteita toimittajien työn ja turvallisuuden parantamiseksi ja hyväksynyt toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää elinvoimaista mediaekosysteemiä.

Euroopan unionin sitoumukset kunnioittaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä vaalia sananvapautta – johon sisältyy oikeus vastaanottaa ja jakaa tietoja ilman viranomaisten puuttumista asiaan – vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (.pdf) 11 artiklassa, joka vastaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 10 artiklaa.

Lainsäädäntö ja oikeusvaltioperiaate

• Ehdotettu asetus Euroopan tiedotusvälineiden vapautta koskevasta säädöksestä perustuutarkistettuun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin. Syyskuussa 2022 julkaistu EMFA ehdottaa uusia sääntöjä ja mekanismeja, joilla edistetään tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta kaikkialla Euroopan unionissa. EMKR:n neljä pääpilaria ovat seuraavat: mediapalvelujen riippumattoman tarjonnan turvaaminen sisämarkkinoilla; sääntely-yhteistyön ja lähentymisen tehostaminen; varmistetaan hyvin toimivat mediapalvelujen markkinat; taloudellisten resurssien avoimen ja oikeudenmukaisen jakamisen varmistaminen. EMFA:n FACT-sivulla esitetään yleiskatsaus päätavoitteisiin. Euroopan tiedotusvälineiden vapautta koskevan lain laatimisen yhteydessä järjestettiin todistuspyyntö ja avoin julkinen kuuleminen.
• Komissio julkaisi huhtikuussa 2022 ehdotuksen direktiiviksi strategisista oikeudenkäynneistä yleisön osallistumista vastaan (SLAPP). Kansalaisten osallistumista vastaan nostetut strategiset oikeusjutut, jotka tunnetaan yleisesti nimellä SLAPP, ovat erityinen häirinnän muoto, jota käytetään ensisijaisesti toimittajiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin, jotta voidaan estää puhuminen yleistä etua koskevista kysymyksistä tai rangaista niistä. Direktiiviehdotuksessa annetaan tuomioistuimille ja SLAPP-kanteiden kohteille välineet, joilla torjutaan ilmeisen perusteettomia tai väärinkäytöksiä koskevia oikeudenkäyntejä. Ehdotettuja suojatoimia sovelletaan yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia.
• Komissio hyväksyi eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman. Se tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toimittajien turvallisuuden parantamiseksi. Se tarjoaa kestävää rahoitusta hankkeille, joissa keskitytään oikeudelliseen ja käytännön apuun toimittajille ja muualla. Maaliskuussa 2021 käynnistettiin Euroopan uutismediafoorumin puitteissa sidosryhmien vuoropuhelu, jossa sidosryhmät pystyivät antamaan palautetta syyskuussa 2021 hyväksytystä suosituksesta toimittajien ja muiden mediatyöntekijöiden suojelusta, turvallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Suunnitelmassa pyritään myös edistämään valtion mainonnan avointa ja oikeudenmukaista kohdentamista, edistämään tiedotusvälineiden monimuotoisuutta ja kehittämään eurooppalaista lähestymistapaa yleishyödyllisten audiovisuaalisten mediapalvelujen näkyvyyteen. Asiaa koskevaa tutkimusta varten on julkaistu tarjouspyyntö.
• Oikeusvaltiomekanismissa keskitytään tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen, jossa tarkastellaan tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisia ja -elimiä, tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuutta ja viranomaisten puuttumista asiaan sekä kehystä toimittajien suojelemiseksi. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus, joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltiota, julkaistiin 30. syyskuuta 2020. Siinä esitetään yhteenveto sekä oikeusvaltiotilanteesta että arvio kunkin jäsenvaltion tilanteesta ja keskitytään neljään pääpilariin: oikeusjärjestelmä, korruptiontorjuntakehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja muut toimielinten keskinäiset tarkastukset. 
• Suurimpien verkkoalustojen suuri valta oikeuttaa harkitsemaan erityisiä ennakkosääntöjä kilpailun ja kuluttajien valinnanvaran turvaamiseksi verkossa. Digitaalisia palveluja koskevalla säädöksellä parannetaan merkittävästi mekanismeja laittoman sisällön poistamiseksija käyttäjien perusoikeuksien, myös sananvapauden, tehokasta suojelua verkossa.
• Tarkistetulla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä vahvistetaan oikeudellisia takeita useilla tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen kattamilla aloilla, joita ovat verkkosisällön moderointi, tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisten riippumattomuus, tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuus ja medialukutaito. Komissio seuraa tiiviisti direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.
• Unionin lainsäätäjä on antanut oikeudenmukaisempia markkinoita koskevia sääntöjä uuden tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklan nojalla. Näillä säännöillä pyritään auttamaan oikeudenhaltijoita saamaan paremmat mahdollisuudet tiettyjen verkkojakoalustojen osalta. Niillä varmistetaan, että oikeudenhaltijat saavat oikeudenmukaisemman korvauksen sisällön käytöstä. Mitä tulee lehtikustantajien uuteen oikeuteen (uuden tekijänoikeusdirektiivin 15 artikla), tämä edistää moniarvoista, riippumatonta ja laadukasta journalismia parantamalla lehtikustantajien neuvotteluasemaa verkkomarkkinatoimijoihin nähden.

Suora rahoitus

EU rahoittaa useita hankkeita:

• Useita käynnissä olevia tai valmisteilla olevia hankkeita ja ehdotuspyyntöjä, joiden tavoitteena on
  • kartoitetaan tiedotusvälineiden vapauden loukkaukset;
  • puolustaa toimittajia uhattuna;
  • tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen kohdistuvien riskien seuranta;
  • tuetaan yhteistoiminnallista journalismia, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa.
• Euroopan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden keskuksen (ECPMF) ja sen kumppaneiden toteuttamat hankkeet, joiden tarkoituksena on puuttua tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden loukkauksiin EU:n jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa.
• Avustukset tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskukselle (CMPF) tiedotusvälineiden moniarvoisuudenseurantavälineen(MPM) kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Se tarjoaa kattavan yleiskuvan tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen kohdistuvista riskeistä kaikkialla Euroopassa ja jossa tarkastellaan neljää keskeistä alaa:
  1. perussuoja
  2. markkinoiden moniarvoisuus
  3. poliittinen riippumattomuus
  4. sosiaalinen osallisuus
• Media Ownership Monitor -pilottihanke, jolla lisätään tiedotusvälineiden omistajuuden läpinäkyvyyttä.
• Luova Eurooppa -ohjelma vuosiksi 2021–2027, jonka talousarvio on noin 2,5 miljardia euroa, mikä merkitsee 80 prosentin lisäystä edelliseen kauteen (2014–2020) verrattuna 27 jäsenvaltion EU:n tasolla. Se edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja teollisuuden kilpailukykyä koskevaa eurooppalaista yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla aloilla. Toimittajakumppanuuksia koskeva ehdotuspyyntö, jonka tavoitteena on edistää alan laajuista ja rajat ylittävää yhteistyötä uutismedia-alan ammattilaisten keskuudessa Euroopassa, on julkaistu. Ohjelmasta on varmistettu vähintään 75 miljoonan euron määrärahat tiedotusvälineiden vapauteen, moniarvoisuuteen ja lukutaitoon liittyvien hankkeiden rahoituksen lisäämiseksi ja pitkäaikaisen tuen varmistamiseksi.

Tukitoimenpiteet

Covid-19-pandemian alkamisen jälkeen komissio on esittänyt joukon toimenpiteitä talouden tukemiseksi ja kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla media-alan tukemiseksi.

• Tilapäiset valtiontukipuitteet otettiin nopeasti käyttöön ja laajennettiin. Myös uutismedian digitalisointia varten julkaistiin erityinen valtiontuen ohjausmalli, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita niiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnittelussa.
• REACT-EU- rahoitustuella kohdennetaan uusia koheesiorahastoja pk-yritysten (pk-yritysten) keskeisiin painopisteisiin tai ensisijaisiksi tunnustettuihin kulttuurialan luoviin pk-yrityksiin. Rahastoihin kuuluvat työllisyystuet, lyhytaikaiset työjärjestelyt sekä pk-yritysten maksuvalmius ja vakavaraisuus.  
• Tilapäinen tuki työttömyysriskien lieventämiseksi hätätilanteessa (SURE) on jäsenvaltioiden käytettävissä oleva väline covid-19-pandemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi.
• Olemassa olevia välineitä on mukautettu, mukaan lukien joustavoittaminen tuettujen hankkeiden toteuttamisessa. Esimerkiksi kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten, myös tiedotusvälineiden, nykyinen takausjärjestely mahdollistaa lainojen takaisinmaksun joustavuuden ja helpottaa luotonantoa antamalla rahoituslaitoksille enemmän turvaa.
• Komissio hyväksyi toimintasuunnitelman media- ja audiovisuaalialan elpymisen ja muutoksen tukemiseksi. Nämä alat, jotka kärsivät erityisesti koronaviruskriisistä, ovat olennaisen tärkeitä demokratian, Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja digitaalisen riippumattomuuden kannalta. Toimintasuunnitelmassa keskitytään kolmeen toiminta-alueeseen ja 10 konkreettiseen toimeen. Ne auttavat media-alaa toipumaan kriisistä helpottamalla ja laajentamalla rahoituksen saantia. Ne auttavat myös media-alaa muuttumaan kannustamalla investointeja, joilla otetaan huomioon sekä digitaalinen että vihreä siirtymä, samalla kun varmistetaan alan tuleva selviytymiskyky. Lisäksi ne lisäävät EU:n kansalaisten ja yritysten vaikutusmahdollisuuksia.

Neuvoston päätelmät tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta

Euroopan unionin neuvosto antoi 7. joulukuuta 2020 päätelmät vapaan ja moniarvoisen mediajärjestelmän turvaamisesta.

Euroopan unionin neuvosto antoi 14. marraskuuta 2018 päätelmät eurooppalaisen sisällön vahvistamisesta digitaalitaloudessa.

Aiemmin neuvosto antoi 26. marraskuuta 2013 päätelmät tiedotusvälineiden vapaudesta ja moniarvoisuudesta digitaalisessa ympäristössä.

Tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle ja demokratialle omistettu perusoikeuksia koskeva keskustelutilaisuus

Euroopan komissio järjesti marraskuussa 2016 perusoikeuksia käsittelevän keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja demokratiaa. Keskustelua informoitiin keskustelumuistioilla, erityisellä Eurobarometri- tutkimuksella sekä julkisen kuulemisen tuloksilla. Keskustelufoorumin tulokset julkaistiin joulukuussa 2016.