Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus

Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus takaavat tiedonkulun, ja niillä on keskeinen rooli vallan pitämisessä tilivelvollisena. Komissio on tehostanut työtään tällä alalla asettamalla tiedotusvälineiden vapauden keskeiselle sijalle oikeusvaltioperiaatetta koskevassa raportoinnissaan ja rahoittamalla edelleen erilaisia hankkeita, joilla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Komissio on myös suunnitellut keskeisiä aloitteita toimittajien työn ja turvallisuuden parantamiseksi ja hyväksynyt toimintasuunnitelman, jolla pyritään edistämään elinkelpoista mediaekosysteemiä.

Euroopan unionin sitoumukset kunnioittaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä ylläpitää sananvapautta, johon sisältyy oikeus vastaanottaa ja levittää tietoja viranomaisten siihen puuttumatta, on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa, joka vastaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 10 artiklaa.

Eurooppalainen medianvapaussäädös (EMFA)

Eurooppalaista medianvapaussäädöstä alettiin soveltaa kaikkialla Euroopan unionissa elokuussa 2025. Se perustuu tarkistettuun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin. EMFAa ehdotettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2022,ja sen tavoitteena on parantaasisämarkkinoiden eheyttä ja siten suojella tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta EU:ssa. Eurooppalaisen medianvapaussäädöksen laatimisen yhteydessä järjestettiinkannanottopyyntö ja avoin julkinen kuuleminen. EMFA:n tavoitteena on

• suojella toimituksellista riippumattomuutta vaatimalla jäsenvaltioita kunnioittamaan mediapalvelujen tarjoajien tosiasiallista toimituksellista vapautta;
• Suojellaan journalistisia lähteitä muun muassa vakoiluohjelmien käytöltä.
• Varmistetaan julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumaton toiminta muun muassa takaamalla riittävät, kestävät ja ennakoitavat taloudelliset resurssit ja edistämällä avoimuutta julkisen palvelun tiedotusvälineiden hallintoneuvostojen johtajan tai jäsenten nimittämisessä.
• Varmistetaan tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuus siten, että mediapalvelujen tarjoajat julkistavat tiettyjä tietoja itsestään (esim. viralliset nimet, yhteystiedot, omistajuus).
• Tarjotaan suojatoimia, joilla estetään (digipalvelusäädöksennojalla nimettyjä)erittäin suuria verkkoalustoja poistamasta perusteettomasti mediasisältöä, joka on tuotettu ammatillisten normien mukaisesti mutta jonka katsotaan olevan ristiriidassa ehtojen kanssa.
• Otetaan käyttöön oikeus mukauttaa mediatarjontaa laitteissa ja rajapinnoissa, kuten yhdistetyissä televisioissa, jotta käyttäjät voivat muuttaa oletusasetuksia omien mieltymystensä mukaisesti.
• Varmistetaan, että jäsenvaltiot arvioivat tiedotusvälineiden moniarvoisuuden testien avulla mediamarkkinoiden keskeisten keskittymien vaikutusta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja toimitukselliseen riippumattomuuteen.
• Varmistetaan mediapalvelujen tarjoajien ja mainostajien yleisömittausten suurempi avoimuus, jotta voidaan rajoittaa liioiteltujen tai puolueellisten yleisötietojen riskiä.
• vahvistetaan avoimuusvaatimukset, jotka koskevat viranomaisten ja yhteisöjen harjoittamaa valtion mainonnan kohdentamista mediapalvelujen tarjoajille ja verkkoalustoille;
• Tehostetaan ja laajennetaan media-alan sääntelyviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia, myös unionin ulkopuolelta tulevia mediapalveluja koskevien toimenpiteiden osalta.

Muu lainsäädäntö ja oikeusvaltioperiaate

Strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet, joita kutsutaan yleisesti SLAPP-kanteiksi, ovat erityinen häirinnän muoto, jota käytetään ensisijaisesti toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan, jotta voidaan estää yleistä etua koskevista kysymyksistä puhuminen tai rangaista siitä. Strategisia häirintätarkoituksessa nostettuja kanteita koskeva direktiivi (SLAPP-direktiivi) tuli voimaan toukokuussa 2024. Siinä annetaan tuomioistuimille ja SLAPP-kanteiden kohteille välineet torjua ilmeisen perusteettomia tai aiheettomia kanteita. Suojatoimia sovelletaan yksityisoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia.

Komissio hyväksyi Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman. Se tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toimittajien turvallisuuden parantamiseksi. Se tarjoaa kestävää rahoitusta hankkeille, joissa keskitytään toimittajien oikeudelliseen ja käytännön apuun EU:ssa ja muualla. Euroopan uutismediafoorumin puitteissa käynnistettiin maaliskuussa 2021 sidosryhmien vuoropuhelu, jossa asianomaiset osapuolet voivat antaa palautetta syyskuussa 2021 annetusta suosituksesta toimittajien ja muiden media-alan työntekijöiden suojelusta, turvallisuudesta ja voimaannuttamisesta. Suunnitelmassa pyritään myös edistämään valtion mainonnan avointa ja oikeudenmukaista jakamista, edistämään tiedotusvälineiden monimuotoisuutta ja kehittämään eurooppalainen lähestymistapa yleishyödyllisten audiovisuaalisten mediapalvelujen näkyvyyteen.

Oikeusvaltiomekanismissa on tiedotusvälineiden vapaudelle ja moniarvoisuudelle omistettu keskeinen osio, jossa tarkastellaan tiedotusvälineiden sääntelyviranomaisia ja -elimiä, tiedotusvälineiden omistuksen ja hallituksen puuttumisen avoimuutta sekä toimittajien suojelun kehystä. Ensimmäinen oikeusvaltiokertomus, joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltiota, julkaistiin 30. syyskuuta 2020. Siinä esitetään yhteenveto sekä oikeusvaltiotilanteesta EU:ssa että arvio kunkin jäsenvaltion tilanteesta keskittyen neljään pääpilariin: oikeusjärjestelmä, korruptiontorjuntakehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja muu institutionaalinen valvonta. 

Vuonna 2024viidennessä vuotuisessa oikeusvaltiokertomuksessa korostettiin mediaympäristön edistymistä ja nykyisiä haasteita eri jäsenvaltioissa. Kertomuksessa pantiin merkille useiden jäsenvaltioiden toteuttamat konkreettiset toimet toimittajien turvallisuuden ja työolojen parantamiseksi sekä useiden kansallisten media-alan sääntelyviranomaisten tehtävien ja toimivallan laajentaminen. Näistä edistysaskeleista huolimatta raportissa ilmaistiin jatkuva huoli julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomasta hallinnosta ja rahoitusvakaudesta, tiedotusvälineiden omistuksen avoimuudesta, julkisten asiakirjojen saatavuudesta ja valtion mainonnan tasapuolisesta jakamisesta. Komissio toisti näitä aloja koskevat suosituksensa ja korosti toimittajien turvallisuutta. 

Suurimpien verkkoalustojen suuri valta oikeuttaa harkitsemaan erityisiä ennakkosääntöjä kilpailun ja kuluttajien valinnanvaran turvaamiseksi verkossa. Digipalvelusäädöksellä parannetaan merkittävästi laittoman sisällön poistamismekanismeja ja käyttäjien perusoikeuksien, myös sananvapauden, tehokasta suojelua verkossa.

Tarkistetulla audiovisuaalisia mediapalveluja koskevalla direktiivillä vahvistetaan oikeudellisia suojatoimia useilla tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen kattamilla aloilla, joita ovat verkkosisällön moderointi, media-alan sääntelyviranomaisten riippumattomuus, tiedotusvälineiden omistuksen läpinäkyvyys ja medialukutaito. Komissio seuraa tiiviisti direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Unionin lainsäätäjä on antanut uuden tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklalla sääntöjä oikeudenmukaisemmista markkinoista . Näillä säännöillä pyritään auttamaan oikeudenhaltijoita parantamaan asemaansa tiettyjen verkkojakoalustojen suhteen. Niillä varmistetaan, että oikeudenhaltijat saavat oikeudenmukaisemman korvauksen sisältönsä käytöstä. Lehtikustantajien uusi oikeus (uuden tekijänoikeusdirektiivin 15 artikla) edistää moniarvoista, riippumatonta ja laadukasta journalismia parantamalla lehtikustantajien neuvotteluasemaa verkkomarkkinatoimijoihin nähden.

Rahoitus- ja tukitoimenpiteet

EU rahoittaa useita hankkeita, joilla edistetään vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä ja/tai vastataan media-alojen rakenteellisiin haasteisiin.

Komissio on myös esittänyt joukon toimenpiteitä talouden tukemiseksi ja kehottanut jäsenvaltioita hyödyntämään niitä parhaalla mahdollisella tavalla media-alan tukemiseksi.

• Tilapäiset valtiontukipuitteet otettiin nopeasti käyttöön ja niitä laajennettiin. Uutismedian digitalisointia varten julkaistiin myös erityinen valtiontukia ohjaava malli, jolla autetaan jäsenvaltioita niiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien suunnittelussa.
• REACT-EU-välineen rahoitustuki keskittää ylimääräiset koheesiorahastot pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) elintärkeisiin painopisteisiin tai painopisteeksi tunnustettuihin kulttuurialan luoviin pk-yrityksiin. Näihin rahastoihin kuuluvat työllisyystuet, lyhytaikaiset työjärjestelyt sekä pk-yritysten maksuvalmius ja vakavaraisuus.  
• Väliaikainen tuki työttömyysriskien lieventämiseksi hätätilanteessa (SURE) on jäsenvaltioiden käytettävissä oleva väline covid-19-pandemian kielteisten taloudellisten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi.
• Olemassa olevia välineitä on mukautettu muun muassa lisäämällä joustavuutta tuettujen hankkeiden täytäntöönpanossa. Esimerkiksi nykyinen takausjärjestely kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille, tiedotusvälineet mukaan luettuina, mahdollistaa suuremman joustavuuden lainojen takaisinmaksussa ja helpottaa lainanantoa antamalla rahoituslaitoksille enemmän turvaa.
• Komissio hyväksyi toimintasuunnitelman media- ja audiovisuaalialan elpymisen ja muutoksen tukemiseksi. Nämä alat, joihin koronaviruskriisi on erityisesti vaikuttanut, ovat olennaisen tärkeitä demokratian sekä Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja digitaalisen riippumattomuuden kannalta. Toimintasuunnitelmassa keskitytään kolmeen toiminta-alaan ja kymmeneen konkreettiseen toimeen. Ne auttavat media-alaa toipumaan kriisistä helpottamalla ja laajentamalla rahoituksen saantia. Ne auttavat myös media-alaa muuttumaan kannustamalla investointeja, joilla edistetään digitaalista ja vihreää siirtymää ja varmistetaan samalla alan tuleva häiriönsietokyky. Lisäksi ne lisäävät EU:n kansalaisten ja yritysten vaikutusmahdollisuuksia.

Eurooppalaisen medianvapaussäädöksen aikataulu

•  

  syyskuuta 2022

  • Komissio hyväksyy EMFA-ehdotuksen
•  

  maaliskuu 2024

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyminen
•  

  toukokuuta 2024

  • EMFA tulee voimaan 
•  

  marraskuuta 2024

  • Oikeutta tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen koskevaa säännöstä aletaan soveltaa
     
•  

  helmikuuta 2025

  • Soveltamisen aloittaminen 
    • Mediapalvelujen tarjoajien oikeus sisämarkkinoiden taloudelliseen toimintaan ilman rajoituksia
    • Uutis- ja ajankohtaissisältöä tarjoavien mediapalvelujen tarjoajien velvollisuudet toimituksellisten päätösten riippumattomuuden osalta
    • Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin muutokset
    • Riippumattomat media-alan sääntelyviranomaiset ja tietosuojaneuvoston määräykset
•  

  toukokuuta 2025

  • Sääntely-yhteistyötä koskevaa säännöstä aletaan soveltaa
•  

  elokuuta 2025 

  • Seuraavien soveltaminen:
    • Toimittajien ja media-alan ammattilaisten suojelu jäsenvaltioiden toimenpiteiltä 
    • Julkisen palvelun tiedotusvälineiden riippumattomuutta koskevat takeet
    • Tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyys
    • Mediasisältö erittäin suurissa verkkoalustoissa
    • Mediapalvelujen tarjoajiin vaikuttavia kansallisia toimenpiteitä koskevat vaatimukset
    • Mediamarkkinoiden keskittymistä koskevat arvioinnit ja lausunnot
    • Yleisömittaus
    • Valtion mainonta 
•  

  toukokuuta 2027

  • Mediatarjonnan räätälöintiä aletaan soveltaa